Pekka Wahlstedt: Sairauksilla on myös sosiaaliset taustansa

Mikko Laaksonen & Karri Silventoinen (toim.): Sosiaaliepidemiologia.
Gaudeamus 2010. 265 s.

Lääketiede on muiden tieteiden tapaan kehittynyt huimasti viimeisten parin sadan vuoden aikana. Harvassa ovat sairaudet, joita ei pystyttäisi parantamaan tai ainakin lievittämään lääketieteen avulla. Kuitenkin sairaudet kummittelevat edelleen keskuudessamme, ja vanhojen sairauksien lisäksi on tullut aivan uusia terveyttä vaarantavia vaivoja. Näitä ovat etenkin lihavuus ja masennus, jotka leviävät huolestuttavaa vauhtia.

Yksi syy tähän on, että sairauksien taustalla eivät ole pelkästään fyysiset tekijät. Myös sosiaalisella ympäristöllä ja siihen liittyvillä tavoilla ja tottumuksilla on osansa sairauksien synnyssä ja leviämisessä. Sosiaaliepidemiologia kartoittaa ja tutkii sairauksien sosiaalista taustaa, ja Sosiaaliepidemiologia on ensimmäinen suomenkielinen alan teos.

Köyhyys ja sairaus kulkevat yhdessä

Toki ennenkin on tajuttu, että sosiaaliset tekijät vaikuttavat terveyteen ja sairauteen. 1800-luvulla Friedrich Engels kirjoitti kirjan työläisten äärimmäisestä köyhyydestä ja sen vaikutuksesta sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Mutta mikä on sosiaalisen ympäristön rooli nyt, kun teknologian ja vaurastumisen ansiosta köyhinkin on 1800-luvun kurjiin verrattuna hyväosainen?

Terveys ja sairaus jakautuvat nykyäänkin koulutuksen, ammatillisen aseman ja tulojen mukaan. Kirjassa kartoitetaan perusteellisesti näitä. Lisäksi luodaan katsaus ihmisen koko elämänkaareen, sillä sairaudet kehittyvät hitaasti ja huomaamatta, ja aikuisiän terveys on usein ohjelmoitu jo sikiökaudella.

Koulutus paitsi avaa portit parempaan ammattiin ja tuloihin, myös antaa tietoa terveellisistä elämäntavoista, kuten ravinnosta ja liikunnasta. Huonolaatuinen ravinto ja lihavuus ovatkin sitä yleisempiä, mitä huonompi koulutustaso ihmisellä on. Tietysti myös varallisuus vaikuttaa ravintoasioissa. Esimerkiksi hedelmät ja terveysvaikutteiset ruuat ovat kalliita ja ravintoköyhät kalorilähteet - etenkin alkoholi - halpoja

Ihmisiä kuluttaa työ mutta myös työttömyys

Myös raskas ruumiillinen työ kuluttaa ihmistä ja henkisen työn tekijöitäkin sairastuttavat kiire ja kovat paineet, mutta kaikkein eniten ihmistä kuluttaa työttömyys. Työelämästä pudonneiden ongelmia ovat lihavuus ja masennus sekä alkoholi ja tupakka, joilla mielialaa koetetaan kohentaa.

Huono-osaisia riivaa erityisesti yksinäisyys. Heiltä puuttuu työnpaikan ja perheen tuki ja arvostus, jotka pitävät yllä niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä.

Kirjassa huomioidaan myös asuinalueiden vaikutus terveyteen. Varakkaiden asuinalueet ovat puhtaampia ja turvallisempia ja tarjoavat parempia liikuntamahdollisuuksia. Myös terveyspalvelut ja ruokakaupat ovat monipuolisempia.

Kuitenkin erityisesti vanhuksille - varallisuudesta riippumatta - olisi tärkeää, että ympäriltä löytyy jokapäiväistä elämää ja toimintaa helpottavia asioita. Vanhuksien terveyttä ajattelevalla alueella asunnoissa on hissit ja muut tekniset apuvälineet, kaupat ja terveyspalvelut ovat lähellä, kadut ovat valaistuja ja turvallisia.

Ympäristö vaikuttaa terveyteen

Terveys ja sairaus liittyvätkin lopulta ihmisen koko elämänkaareen. Jos tulevan lapsen äiti elää epäterveellisesti ja kärsii mielenterveysongelmista, ne heijastuvat suoraan sikiöön, ja tällä ei ole edessään sen parempaa tulevaisuutta kuin äidilläänkään. Lisäksi lapsi ihailee ja jäljittelee vanhempiaan eikä omena putoa tämänkään takia kauas puusta.

Johtopäätökset voisi tiivistää toteamukseen, että yhteiskunnan tulisi laittaa voimavaroja etenkin lapsiperheiden elinolojen kohentamiseen, terveys- ja hyvinvointipalvelujen saatavuuteen, koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseen ja työttömyyden vähentämiseen.

Näin sosiaaliepidemiologia heittää haasteen hyvinvointiyhteiskunnalle. Kaikkia terveysongelmia ei voi laittaa yksilön valinnan tai geneettisen perimän ja muiden fyysisten asioiden kontolle. Jos ympäristöllä on vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen terveyteen, myös yhteiskunnan on kannettava vastuunsa ihmisten hyvinvoinnista.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.