Juha Hatamaa: Innostava polemiikki eriarvoisuudesta

Richard Wilkinson ja Kate Pickett:The Spirit Level: Why Equality Is Better For Everyone
Penguin 2010. Sivuja 368. (Toinen laitos).

Mikä yhdistää maita, joissa on paljon yhteiskunnallisia ongelmia? Sellaisia kuin väkivaltarikollisuutta, liikalihavuutta, heikkoa terveyttä, mielenterveysongelmia, heikko ihmisten välinen luottamus, lyhyt elinikä, huono koulumenestys ja ihmisillä vaikeuksia nousta tulo- ja koulutustasolla ylöspäin.

- Suuret tuloerot, vastaavat sosioekonomisiin kysymyksiin erikoistuneet brittiepidemiologit Wilkinson ja Pickett.

He vertailevat 21 vaurasta maata ja löytävät kolmisenkymmentä hyvinvoinnin osatekijää, joihin suuret tuloerot vaikuttavat kielteisesti. Myös Suomi on kirjassa mukana.

Perusteluissa nojataan lukemattomiin luottamusta herättäviin tilastolähteisiin ja useisiin jo aiemmin ilmestyneisiin tutkimuksiin. Tulos on selvä: katsottiinpa melkein mitä tahansa hyvinvoinnin osatekijää, pienten tuloerojen maat pärjäävät paremmin. Poikkeuksiakin on, kuten avioerot ja itsemurhat.

Lääkkeeksi tuloerojen pienentäminen

Wilkinson ja Pickett ovat vakuuttuneita siitä, että nimenomaan suuret tuloerot, tai ainakin niihin liittyvä eriarvostava hierarkia on yhteisön sairauksien syy. Näin ollen lääkekin on tiedossa: jos tuloerot aiheuttavat ongelmat, eriarvoisuutta täytyy pienentää.

Vaihtoehtoja tuloerojen pienentämiseen löytyy. Menestystarinoiksi he nostavat Ruotsin ja Japanin: Ruotsissa sosialidemokraattien johdolla 30-luvulla alkaneessa projektissa keinona oli progressiivinen verotus ja tulonsiirrot. Sodanjälkeisessä Japanissa valittiin toinen tie. Siellä tuloerot painettiin pieniksi tietoisella politiikalla ennen verotusta, joten Ruotsin toimintatavalle ei ollut tarvetta.

Kirja on saanut maailmalla poikkeuksellisen paljon huomiota. Se on kohonnut myyntimenestykseksi, ja levitysoikeus on myönnetty tähän mennessä 16 maahan. Vaaleissa kirjasta on väitelty Ruotsissa ja Britanniassa. Sille on ilmestynyt jo yksi "vastakirja", ja laitaoikeiston ajatuspajat laativat Wilkinsonin ja Pickettin tulosten vastaisia kirjoituksia. Suomessakin useat lehdet ovat käsitelleet teosta, vaikkei se ole meillä vielä edes ilmestynyt.

Kuhinaa selittää kirjan ilmestyminen keskellä finanssikriisin moraalituohtumusta.

Tasaisesta tulonjaosta hyötyy koko yhteisö

Wilkinsonin ja Pickettin keskeinen väite on, että pienemmistä tuloeroista hyötyy koko yhteisö, ei vain pienituloisimmat. Tasaisemmalla tulonjaolla esimerkiksi kaikkien yhteiskuntaluokkien terveys ja koulumenestys on parempi. Heppoisesti omaksuttu ja laajalle levinnyt "tuloerojen kasvattamisesta hyötyvät kaikki" -oppi joutuu kirjassa vakavasti ja monipuolisesti kyseenalaiseksi. Ja kuin ohimennen käy ilmi, etteivät suurempien tuloerojen maat pärjää edes taloudellisesti paremmin. Pikemminkin tilanne näyttää olevan päinvastainen.

Yksinkertaistava esitystapa luultavasti häiritsee monia. Wilkinsonin ja Pickettin tekstistä syntyy vaikutelma, että syy-yhteydet olisivat suoraviivaisempia kuin ne tosiasiassa taitavat olla. Silti kirjasta ei löydy varsinaisia virheitä. Innostunutta lukijaa lämmittää tieto, ettei yksikään kirjan kumoamisyritys ole läpäissyt vertaisarvioiden tutkimusjulkaisun seulaa.

Pätevätkö esitetyt väitteet myös tiedollista suoriutumista mittaaviin tuloksiin? Onko naapurihenki mahdollista eriarvoisuuden oloissa? Olisiko sittenkin hyvä, että eri etniset ryhmät keskittyvät omille asuinaluille? Kirjaa lukiessa oma ajattelu käynnistyy, aihepiiri on todella rikas.

Suomessa Helsingin Sanomat julkaisee teoksen. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana OECD-maista eniten. Keskusteluun on siis aihetta. Toivottavasti käännös ehtii kauppoihin hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.