Hoivamarkkinat
Neljä suurta etenee
hoivamarkkinoilla
Neljä suurta yritystä etenee pääomasijoittajien voimalla ikääntyneiden
hoivamarkkinoilla. Vanhuspalveluja tuottavat yhdistykset ovat seuranneet
kehitystä lievässä paniikissa.
Markkinajohtajan, Medivire Hoivan toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas sanoo,
että hoivamarkkinat ovat avautumassa mutta ne eivät vielä ole täysin auki.
MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen ei pidättele, vaan sanoo, että
"hoivamarkkinat ovat auenneet todella räväkästi".
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen puolestaan korostaa,
että ikäihminen uhkaa unohtua kilpailuttamisessa. Kunnan ostopalvelusopimuksen
kautta palveluja saavasta vanhuksesta ei saisi tulla heittopussia.
Hoivamarkkinoiden neljä suurta ovat Medivire Hoiva, Mikeva, MedOne ja Esperi.
Pertti Karjalainen sanoo, että tällä valtakunnallisella nelikolla on
hoivapalveluissa kaikilla yli 10 miljoonan euron liikevaihto. Hän heittää, että
"vaikka nelikkoon kuuluvia voikin nimittää isoiksi, ne ovat kansainvälisesti
vielä erittäin pieniä". Kristiina Hautakangas toteaa, että sijoitusyhtiöt ovat
kaikkien isompien yritysten takana.
Markkinat tähyävät
tulevaisuuteen
Sijoittajien kiinnostus kertoo, että hoivapalvelut ovat tulevaisuuden ala.
MedOnen toimitusjohtaja kuvaa ikäihmisten hoivapalvelujen yrittäjäriskiä
sanomalla, että alan tuotto-odotukset ovat lyhyellä aikavälillä erittäin matalat
mutta pitkällä aikavälillä hyvät, jos kiinteistöriskit pystytään ratkaisemaan.
Medivire Hoivan toimitusjohtaja on varovaisempi arviossaan. Hänen mukaansa
taloudellinen menestys perustuu isoihin volyymeihin, kunnossa oleviin
prosesseihin sekä siihen, että toiminta on logistisesti järkevää.
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja on huolissaan siitä, mitä ikääntyneelle
asukkaalle tapahtuu, kun palveluissa kilpailuttamisen myötä ryhdytään aiempaa
selvästi enemmän laskemaan euroja ja minuutteja.
- Kun vanha ihminen asettuu jonnekin asumaan, hän on valinnut sekä paikan että
toiminnan, eikä voi olla oikein, jos hän joutuu siirtymään toiseen paikkaan
kilpailuttamisen takia. Toisaalta kilpailuttamisen seurauksena tutut työntekijät
voivat vaihtua, vaikka tilat pysyisivätkin entisinä. Palvelun sisältökin voi
muuttua, kun palvelun tuottaja ryhtyy laskemaan sitä, mikä kannattaa ja mikä ei,
Pirkko Karjalainen sanoo.
- Vanhuksen valinnanvapauden ja hänen kuulemisensa merkitys pitää nostaa esiin.
Asioita on tarkasteltu tähän asti tuottajien ja maksajien näkökulmasta, mutta
varsinainen subjekti eli ikäihminen on jäänyt vähän jalkoihin, Vanhustyön
keskusliiton toiminnanjohtaja huomauttaa.
Järjestöjen on aika herätä
MedOnen toimitusjohtaja sanoo, että järjestöt ovat kymmeniä vuosia toimineet
suojellussa ilmapiirissä, ja että niillä olisi ollut aikaa tehostaa toimintaansa
markkinoiden avautumista silmällä pitäen.
- Järjestöjen kannattaa viimeistään nyt reagoida tilanteeseen ja lähteä
markkinoille tai jäädä kiinteistöjen omistajiksi. Mitä enemmän markkinoilla on
kilpailua, sitä uskottavampia markkinoista tulee, ja myös kunnat alkavat uskoa
kilpailun etuihin, Pertti Karjalainen selvittää.
Medivire Hoivan toimitusjohtaja uskoo, että kolmas sektori jakautuu kahtia.
- Osa järjestöistä jatkaa perustehtävässään vapaaehtoistyön parissa, osa muuttuu
liiketoimintaa harjoittaviksi yrityksiksi, joille taustayhdistys vuokraa tilat
avustuksilla rakentamistaan kiinteistöistä. Tämä on tosi fiksusti mietitty
malli, Kristiina Hautakangas sanoo.
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen tietää
järjestöpuolelta muutaman tapauksen, joissa asumispalveluja tuottava yhdistys on
hävinnyt kilpailun ja sen jälkeen sen oma hoivapalvelutoiminta on loppunut,
henkilökunta on irtisanottu ja yhdistys on jäänyt pelkkien seinien omistajaksi.
Ulkopuolinen toimija on sitten alkanut vastata palveluista.
- Järjestöissä on myös reagoitu uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi Vanhustyön
keskusliitto jatkaa kotipalvelutoimintaa omistamassaan VTKL-palvelut-osakeyhtiössä, Pirkko Karjalainen kertoo.
Pienillekin on
tilaa markkinoilla
Medivire Hoivan ja MedOnen toimitusjohtajat arvelevat, että pienillekin
yrityksille on elintilaa markkinoilla.
- Aivan pienten yritysten kanssa MedOne Hoivakaan ei pysty kilpailemaan.
Vastaisuudessakin sellaiset "äiti ja ämpäri" -tyyppiset yritykset, joissa palkka
nostetaan osinkoina eikä palkkana, pärjäävät aina hintakilpailussa.
Kumpikin haastateltu yritysjohtaja uskoo uuden hankintalain vaikuttaneen eniten
hoivamarkkinoiden kasvuun.
- Kuntien osaaminen kilpailuttamisessa on vahvistunut, Kristiina Hautakangas
kiittelee mutta toteaa samalla, että kuntien odotukset ovat vieläkin osin
epärealistisia, mitä tulee sopimusten pituuteen tai investointeihin.
- Kunta saattaa esimerkiksi edellyttää, että yrittäjä rakentaa tilat tai suostuu
yhden vuoden pituiseen sopimukseen, Hautakangas sanoo ja lisää, ettei yrittäjä
voi ottaa tällaisia riskejä.
Kristiina Hautakangas rakentaisi sopimusmallit Ruotsin tapaan. Sopimuksen
perusaika voisi olla kolme vuotta. Lisäksi olisi esimerkiksi kahden tai kolmen
vuoden pituisia optioita, joiden perusteella yrittäjä jatkaisi, jos palvelujen
ostajalla ei ole perusteltua syytä vetäytyä sopimuksesta perusajan jälkeen.
Pertti Karjalaisen mukaan kunnissa oli aiemmin selviä näkemyseroja siitä,
tarvitseeko säätiöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä vanhoja sopimuksia
kilpailuttaa.
- Nyt on havahduttu siihen, että täytyy. Silti kunnissa on satoja sopimuksia,
joita ei ole kilpailutettu, ja siksi odotamme suman purkautumista.
Helsingin kaupunki on merkittävin esimerkki tästä lainvastaisesta tilasta,
Pertti Karjalainen huomauttaa.
Ruotsin tie
meidänkin tiemme?
Kristiina Hautakangas ja Pertti Karjalainen antavat yhtäpitävän kuvan
tarjouskilpailuista. Vähänkin merkittävämpiin sosiaalialan tarjouskilpailuihin
osallistuu Suomessa samat 4-5 suurempaa yritystä ja lisäksi vahvoja paikallisia
palveluntuottajia.
- Viime vuonna vastasimme noin 50:een meitä kiinnostavaan sosiaalialan
tarjoukseen, kun luku vuonna 2006 oli parikymmentä, Kristiina Hautakangas
kertoo.
Ruotsi avasi hoivamarkkinat 15 vuotta sitten.
- Kolme suurinta yritystä on siellä aina mukana ja sitten paikallisia yrittäjiä
vaihteleva määrä. Ruotsin markkinoilla on nykyään riittävästi toimijoita, ja
uskon, että Suomessa tulee olemaan sama tilanne, Pertti Karjalainen ennustaa.
Medivire Hoivan Kristiina Hautakankaan mielestä sosiaalialan valvonta ja säätely
on tarpeen, mutta siitä, miten veloitus ja palvelun sisältö saadaan tasapainoon
esimerkiksi ikäihmisten palveluissa, voi tulla ongelmallinen yhtälö, koska
vanhuus ei ole staattinen tila.
- Sosiaalialan laatusuositukset ovat vaikea kysymys, koska suositukset ja
todellisuus eivät aina kohtaa esimerkiksi silloin, kun kunta on kriisikunta,
joka itse ei noudata valtion edellyttämiä mitoituksia, eikä kukaan valvo kuntia.
Ota osaa keskusteluun
Verottajan ratkaisuista
tehty valituksia
Kuntien ostopalvelujen kilpailuttaminen ja uudet verotustulkinnat uhkaavat
Vanhustyön keskusliiton mukaan monien palvelutalojen toimintaa.
Vaarassa ovat sellaiset palvelutalot, jotka on rakennettu
Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja jotka vanhustyön järjestöt omistavat.
Keskusliiton edustajat ovat selvittäneet näkemyksiään myös peruspalveluministeri
Paula Risikolle.
Onko kannanotto uhkakuva vai hätähuuto, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja
Pirkko Karjalainen?
- Se on tietyllä tavalla molempia. Muuttuminen yleishyödyllisestä
yhdistyksestä markkinoilla kilpailevaksi yritykseksi sisältää ajatuksellisen
ongelman ja väärin kohdelluksi tulon tunteen. Lisäksi monet palvelutalotoimintaa
harjoittavat paikallisyhdistykset kokevat tilanteen epäselväksi ja
epäoikeudenmukaiseksi.
Karjalainen kertoo, että verottajan ratkaisuista on valitettu silloin, kun
yhdistys tai säätiö on katsonut edelleen harjoittavansa yleishyödyllistä
toimintaa, ja joissakin tapauksissa on myös menestytty. Hän korostaa, että
kilpailutusvaatimusten takia myös talojen iäkkäät asukkaat kokevat
tulevaisuutensa epävarmaksi. (KR)
Sivun alkuun