Perusoikeudet 2/2
Asiakas odottaa reilua kohtelua
Sosiaalitoimen asiakkaan huolet ovat pysyneet lähes samoina vuodesta 2001 eli koko sen ajan kuin Lilli Autti on ollut Helsingin sosiaaliasiamiehenä. Asiakas on hukassa jatkuvasti muuttuvassa monimutkaisessa byrokratiassa.
KARI RAIVIO
Helsingin sosiaaliasiamieheen otti toissa vuonna yhteyttä yli 1200 asiakasta. Heidän mielestään heidän elämäntilanteitaan ei oteta riittävästi huomioon päätöksissä. Työntekijöitä on vaikea tavoittaa puhelimitse. Kasvokkaiset kohtaamiset ovat vielä harvinaisempia.
Helsingin sosiaaliasiamiesten viimeisimmän vuosiraportin (2006) mukaan asiakkaita pallotellaan työntekijältä toiselle ja paikasta toiseen. Asiakkaille ollaan töykeitä, heitä saatetaan syyllistää vaikeista elämäntilanteista eikä heitä neuvota tai ohjata tarpeeksi. Työssä lähdetään liikaa palvelujärjestelmästä, ei asiakkaan elämäntilanteesta ja tarpeista.
Lilli Autti katsoo, että lakeja ja viraston soveltamisohjeita tulkitaan liian tiukasti, eivätkä työntekijät näe mahdollisuutta poiketa niistä asiakkaan edun sitä vaatiessa. Liian kaavamainen työskentely ohjaa usein kohtuuttomiin päätöksiin ja ne johtavat pahimmillaan asiakkaan vaikeisiin tilanteisiin. Ihmisten auttaminen ja heidän olojensa parantaminen näyttävät olevan ristiriidassa säästötavoitteiden kanssa.
Hyvää sosiaalityötä
ei arvosteta
Sosiaalialan työtä ohjaavat erityisesti perustuslaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, erityislait ja alan eettiset ohjeet. Jos ihmisiä autettaisiin niiden mukaisesti, vältyttäisiin useimmilta ristiriitatilanteilta ja ihmiset saisivat tarvitsemansa avun ilman pitkiä valitus- ja kanteluprosesseja, jotka jatkuvasti lisääntyvät.
Autin mukaan asiakkaiden perustoiveet ja odotukset sosiaalihuoltoa kohtaan eivät ole muuttuneet. Asiakkaat toivovat kohtaamista, kuuntelemista, kiireettömyyttä, kunnioittamista, kokonaisvaltaista tilannearviota ja kanssakulkemista.
Hän osoittaa työhuoneensa seinällä olevaa taulua ja kertoo, että sosiaalialan ammattilaisen vapaaehtoisessa valassa sanotaan, että "en painostuksestakaan toimi ammattietiikan vastaisesti". Moni joutuu kuitenkin miettimään, miten uskaltaa puolustaa asiakasta organisaation säästöpaineissa.
- Kokeneetkin työntekijät saattavat sanoa, että ensin sitä yrittää koko ajan ajatella, mikä on eettisesti oikein, mutta jossakin vaiheessa väsyy ja luovuttaa, jos ei saa minkäänlaista tukea.
Hän pitää kummallisena tilannetta, jossa hyvää sosiaalityötä tekevä voi organisaation näkökulmasta olla huono työntekijä, jos ei täytä säästötavoitteita.
Vantaalla tilanne kohentunut
Vantaalla kehitys on kulkenut parempaan suuntaan sosiaalipalveluissa: huonosta kohtelusta ei valiteta yhtä paljon kuin ennen. Näin sanoo Miikkael Liukkonen, joka toimii Vantaalla sekä potilasasiamiehenä että sosiaaliasiamiehenä.
- Olen vuoden 2006 raportissani selvästi enemmän huolissani terveyspalveluista, erityisesti vanhusten terveydenhuollosta, Liukkonen kertoo.
Myös Vantaalla neuvontapalvelujen puute ja työntekijöiden heikko tavoitettavuus ovat kesto-ongelma.
- Pitäisi olla enemmän matalan kynnyksen paikkoja, joiden kautta asiakas pääsisi heti oikealle palvelu-uralle niin, ettei hänen tarvitsisi soitella eri paikkoihin, joissa puhelinajat eivät riitä tai joissa kukaan ei vastaa edes soittopyyntöihin. Tämä on tehotonta toimintaa. Jos neuvonta on hyvin järjestetty, pienempiin ongelmiin löytyy ratkaisu nopeasti, ja koko järjestelmä hyötyy, Liukkonen korostaa.
Ota osaa keskusteluun
Lainvastaisia ohjeita
ei pidä noudattaa
Kuntien sovellutusohjeiden tulee pysyä lain rajoissa, sanovat oikeusoppineet. Alemmalla säännöksellä ei voi rajoittaa ylempää. Jos alemmanasteinen säännös on ristiriidassa ylemmän kanssa, sitä ei saa siltä osin soveltaa.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta sanoo, että
kuntien sovellutusohjeilla ei ole oikeudellista sitovuutta, vaikka niillä voi olla oikeudellisia vaikutuksia.
- Lähtökohta on se, että sovellutusohjeet eivät voi olla vastoin itse lainsäädäntöä. Ohjeiden pitää pysyä lain rajoissa.
Julkisoikeuden professori Raija Huhtanen Tampereen yliopistosta korostaa, että lain vahvistamia oikeuksia ja etuja, joita yksittäiselle ihmiselle voidaan antaa, ei saa soveltamisohjeilla rajoittaa.
Kunta ei voi asettaa etuuden saamiselle lakiin nähden mitään lisäehtoja, joita kunnissa sitovasti noudatettaisiin.
- Viranhaltijan harkintavalta riippuu laista. Jos ohje rajoittaa lain säännöstä, viranhaltija ei ole velvollinen noudattamaan lain vastaista ohjetta, Huhtanen toteaa kysymykseen viranhaltijan itsenäisyydestä. (KR)
Sivun alkuun