Mielenterveyspotilaiden
muut vaivat jäävät usein hoitamatta
Moni mielenterveyspotilas kuolee ennenaikaisesti. Se saattaa johtua siitä, ettei hänen fyysisiä sairauksiaan hoideta tarpeeksi hyvin.
ANNA KYHÄ
Mielenterveyshäiriöistä kärsivällä ihmisellä on muita suurempi riski sairastua myös fyysisiin sairauksiin. Tämä käy ilmi EU-komission teettämästä selvityksestä. Syitä on useita.
Fyysiset terveysongelmat liittyvät köyhyyteen ja syrjäytymiseen, ja mielenterveyskuntoutujat ovat muita useammin köyhiä ja syrjäytyneitä. Lisäksi he elävät muita useammin epäterveellisesti. He polttavat enemmän tupakkaa ja syövät epäterveellisemmin. Toisaalta esimerkiksi masennus lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
– Mielenterveyspotilaiden fyysiset ongelmat jäävät usein tunnistamatta ja hoidotta, vahvistaa Stakesin tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck.
Skitsofreniapotilaiden
elämää voisi jatkaa
Mielenterveyspotilaiden todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti on muita suurempi. Walhbeckin mukaan kuolemantapauksilla voi olla yhteys siihen, että mielenterveyspotilaat eivät saa hyvää hoitoa.
Varsinkin skitsofreniapotilaan kuolema voitaisiin usein estää. Ainakin hengityselinsairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit lisäävät mielenterveyspotilaiden ylikuolleisuutta.
Terveydenhuollon pitäisikin panostaa siihen, että mielenterveyspotilaiden somaattiset sairaudet havaittaisiin.
– Kun kyseessä on mielenterveyspotilas, huomio voi kiinnittyä vain mielenterveyteen. Fyysinen puoli helposti unohtuu, Wahlbeck sanoo.
Kuolemantapaukset johtuvat siis hoidon puutteesta?
– Osittain kyllä, mutta hoidon puute voi johtua myös siitä, että mielenterveyspotilaan on hankala käyttää terveyspalveluja.
Hoitoon hakeutuessaan potilaan pitää ottaa huomioon esimerkiksi jonot ja asiakasmaksut. Potilaan pitää varata aika lääkärille, odottaa sitä, muistaa aika, ja rahaakin pitää olla. Nämä voivat olla mielenterveyspotilaalle liian hankalia asioita.
– Yhdelle itsestään selvä asia voi olla vaikea toiselle. Hoitoon hakeutumista voi hankaloittaa myös pelko leimautumisesta ja syrjinnästä.
Mielenterveys-
potilaita syrjitään
Wahlbeck kertoo, että mielenterveyspotilaita syrjitään ja kohdellaan huonosti. Vieläkin on paljon leimaamista, tietämättömyyttä ja pelkoa. Lisäksi hoitohenkilökunnan koulutuksessa on selkeitä puutteita.
– Perus- ja täydennyskoulutusta pitäisi ehdottomasti lisätä.
Psykiatrinen hoitojärjestelmä on Wahlbeckin mielestä muuttunut hyvään suuntaan.
– Psykiatrista sairaalahoitoa on vähennetty ja avohoitoa lisätty. Avohoito on vaikuttanut positiivisesti ihmisten asenteisiin, kun potilaita ei enää suljeta laitoksiin. Muutos tukee sosiaalista tasa-arvoa, kuten oikeutta asua omassa kodissa.
Asiakasmaksut
kuntoutujien este
Kaikki eivät saa terveyspalveluja yhtä hyvin. Ongelmat kasaantuvat alempiin sosiaaliryhmiin, joissa on enemmän köyhyyttä, yksinäisyyttä, työttömyyttä ja kodittomuutta. Nämä ihmiset sairastuvat muita useammin ja ovat usein vailla ilmaista työterveyshuoltoa.
Kunnallisten palveluiden asiakasmaksut vaikeuttavat suuresti nimenomaan mielenterveyskuntoutujien avun saantia. Maksuja on korotettu, jolloin pienituloiset, työttömät ja asunnottomat mielenterveyskuntoutujat eivät saa apua.
Raportin mukaan myös maahanmuuttajia ja vanhuksia kohdellaan terveydenhuollossa eriarvoisesti.
Brittilääkäreille
lisäpalkkaa
Suomessa tilanne on silti paremmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Esimerkiksi Romaniassa tai Puolassa ei ole edes tutkimustietoa mielenterveyspotilaiden fyysisestä terveydestä.
Suomessa fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyttä on tutkittu, mutta asiasta tiedetään vähän eikä ongelmasta keskustella. Meillä on tehty asian hyväksi vähemmän kuin esimerkiksi Englannissa tai Hollannissa.
- Suomessa ei ole konkreettista strategiaa, miten asioita voitaisiin hoitaa paremmin.
Iso-Britannia vähentää mielenterveyskuntoutujien syrjintää yleislääkäreiden palkkausjärjestelmän avulla. Lääkäri saa palkankorotusta sen mukaan, kuinka monen mielenterveyspotilaan fyysisen kunnon hän tutkii.
Wahlbeckin mukaan Suomen pitäisi ottaa oppia Englannista, mutta heidän käytäntöään ei tule matkia.
– Vastaavaa käytäntöä tuskin tullaan Suomessa näkemään, koska palkkausjärjestelmämme on erilainen. Sen sijaan meillä pitäisi keskittyä muihin toimiin, kuten koulutukseen, keskusteluun ja tiedonvälittämiseen.
Kirjoittaja on porilainen toimittaja.
Lisätietoa: Kristian Wahlbeck, Kristiina Manderbacka, Lauri Vuorenkoski, Hannamaria Kuusio, Minna-Liisa Luoma and Eeva Widström: Quality and equality of access to healthcare services. HealthQUEST country report for Finland. Reports 1/2008. Helsinki: Stakes. Myös os. http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/raportit/R1-2008-VERKKO.pdf.
Sivun alkuun