Väkivalta
Suomalainen väkivalta
muhii monen kuoren alla
Miten tällaista voi tapahtua rauhallisessa Suomessa? Näin kysyi moni Jokelan tapahtumien jälkeen. Meidän on vaikea uskoa, että Suomi on väkivaltainen maa. Jaakko Seikkula sanoo, että menneiden sukupolvien väkivaltaiset kokemukset vaikuttavat enemmän arkeemme kuin uskommekaan.
MIKAEL JUUDIN
Suomalainen väkivalta on piilotettu, lokeroitu seinien sisälle. Kun ovet sulkeutuvat, suomalaiset paljastavat luonteensa pimeän puolen: murhia, tappoja, puukotuksia, pedofiliaa, alkoholismia, huumeita, henkistä kiduttamista...
Suomessa on länsieurooppalaisittain paljon perheväkivaltaa. Maamme on Länsi-Euroopan kärkeä, kun tilastoidaan rauhanajan väkivaltaisia kuolemia. Lapsemme kasvavat yhdessä Euroopan väkivaltaisimmista kulttuureista.
Jokelan tapahtumat, Kotkan sisarussurmat, Myyrmannin kauppakeskuksen pommiräjähdys, paloittelumurhat ja lukuisat muut viime vuosien uutiset ovat purskauttaneet suomalaisen väkivallan kaikkien katseltavaksi.
Puhumattomuus
tuottaa väkivaltaa
Jaakko Seikkula, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professori, on pohdiskellut perusteellisesti suomalaisen väkivallan syitä ja olemusta. Hän työskentelee myös perheterapeuttina, joten hänellä on tuntuma perheiden arkeen.
– Jokelan selvittelyjen yhteydessä kävi ilmi, että Suomessa on eniten aseita henkeä kohti Euroopassa. Maailman tilastossakin pääsemme toiseksi. Aseiden määrä oli minulle yllätys.
Suomessa on vahva metsästyskulttuuri, ja se selittää osin aseiden valtavaa määrää. Tuliaseiden lisäksi meillä on puukkoja lukematon määrä.
- Sisällissota, talvisota ja jatkosota, näiden kanssa emme ole päässeet sovintoon, ja tämä näkyy aseiden määrässä. Kun aseita on ulottuvilla, niitä myös käytetään.
Seikkula arvioi, että menneiden sukupolvien kokemukset elävät edelleen ja vaikuttavat enemmän suomalaiseen arkeen kuin uskotaan. Hän ihmettelee, että kansalaissodan tapahtumia ja sen jälkeisiä laittomuuksia ei suostuta millään käsittelemään avoimesti.
- Onneksi nyt sentään yksi ruotsalainen tutkija on uskaltanut viitata näihin tapahtumiin ja niiden peittelyyn.
Seikkulan mielestä suomalaisia vaivaa puhumattomuus:
- Puhumiskulttuurimme on köyhä. Emme ole pystyneet kansana selvittämään menneisyyttämme. Perheissä ei kyetä selvittämään asioita loppuun saakka. Kun näin käy, ratkaisu voi olla väkivaltainen. Miehet lähtevät mukaan, kun asioista keskustellaan aidosti ja rehellisesti.
Suomalaiset kylät olivat väkivaltaisia paikkoja 1800-luvulla. Vuoden 1918 sisällissota oli harvinaisen raaka. Pohjanmaalla oli puukkojunkkareita, joiden toiminnan osa kansasta hiljaisesti hyväksyi.
Uusin tieto on se, että Suomessa on koulu- ja työpaikkakiusaamista epätavallisen paljon.
Alkoholi mukana
monissa tapauksissa
Väkivaltaa näyttäisivät käyttävän eniten ihmiset, jotka ovat niukasti koulutettuja, työttömiä ja alkoholin suurkuluttajia. Mutta tämä on liian yksioikoinen selitys. Esimerkiksi Jokelan ja Kotkan surmatöiden tekijät ovat koulutettujen vanhempien lapsia.
- Korkeasti koulutettujen ihmisten väkivalta ei tule niin helposti julkiseksi kuin heikosti koulutettujen. Perheissä väkivaltaa tekevät myös naiset, eivät vain miehet. Hyvin monissa tapauksissa alkoholi kuuluu mukaan kuvaan. Väkivaltaa on monenlaista, fyysistä, henkistä, seksuaalista ja taloudellista.
Seikkula huomauttaa, että tilastot eivät paljasta kaikkea. Naiset väheksyvät itseensä kohdistuvaa väkivaltaa. Kuitenkin valtaosalla naisista, joilla on psykoottisia kokemuksia, on taustalla heihin kohdistunutta väkivaltaa. Uhrin mielipiteen kuuleminen on tärkeää. On myös sellaista väkivaltaa, johon ei löydy oikeaa syytä.
- Esimerkiksi Kotkan surmatyölle ei ole löytynyt varsinaista motiivia. Siellähän veli surmasi kaksi nuorempaa sisartaan koulutehtävistä syntyneen riidan jälkeen. Surmaaja sanoo, että kaikki ympärillä muuttui punaiseksi ja sitten hän suoritti tekonsa.
Väkivaltaviihteen
vaikutus arvoitus
Kun Jokelan tyyppisten tapausten syitä setvitään, aletaan heti puhua television, internetin ja tietokonepelien vaikutuksesta. Katsotaan, että väkivallan tekijä on kopioinut tapansa suoraan netistä.
Seikkula myöntää, että väkivaltaviihteen katsominen ja sen maailmaan uppoutuminen vaikuttaa nuorten käytökseen ja ratkaisumalleihin.
- Netistä voi omaksua väkivaltaisia tapoja. Varsinkin pelit, joissa pelaaja itse osallistuu tappamiseen, voivat olla haitallisia. Mutta mitä psyykkisiä toimintatapoja netti ja pelit oikeastaan virittävät? Kovin suoraviivaisten johtopäätösten tekemistä pitää välttää.
Jostakin nuoresta ne voivat tehdä väkivaltaisen, toiseen eivät vaikuta lainkaan.
Seikkulan mukaan aiheesta on tehty suhteellisen niukasti tutkimuksia. Internet saattaa olla myös hyödyllinen nuorelle, hän huomauttaa.
- On nuoria, joiden on vaikea luoda suoria suhteita toisiin. Netin kautta nämä nuoret voivat löytää samanhenkisiä ystäviä. Jos netti toimii näin, se varaa sopivan purkautumistien nuorelle.
Yhteisöllisyyden puute,
sieltäkö selitys?
Yhteisöllisyyden puute, sekö on pääselitys suomalaisen kulttuurin väkivaltaisuudelle? Seikkula arvioi, että yhteisöllisyys on kovin epämääräinen asia.
- Millä tavalla ympärillä oleva yhteisö on kunkin ihmisen käytössä? Miten laaja on verkosto? Jos ihmisellä ei ole työn tai perheen ulkopuolella mitään kiinnekohtia, elämä typistyy. Saanko apua? Onko minulla merkitystä? Voinko auttaa muita? Jos ihminen jää kokonaan ulos ympärillä olevan yhteisön elämästä, vaikutus on kielteinen. Miten perheet ankkuroituvat yhteisöön?
Seikkula on pohtinut myös suomalaisten suhtautumista itsemurhaan.
- Monissa maissa koetaan, että itsemurha on yhteisön häpeä. Suomessa ei ole näin. Täällä katsotaan, että itsemurha on hyväksyttävä ratkaisu.
Suomalainen
turvallisuus on myytti
Elävätkö suomalaiset lapset Länsi-Euroopan väkivaltaisimmassa kulttuurissa? Kysymyksen asetti talvella Jyväskylän yliopiston LaNKa-tutkijafoorum. Pohtijoina oli kymmeniä sosiaalipuolen asiantuntijoita.
- Perheväkivaltaa on paljon. Naisten väkivaltakuolemat ovat Suomessa yleisempiä kuin teollistuneissa maissa keskimäärin. Suomessa on selvästi enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin muissa Pohjoismaissa. Puolet naisten väkivaltakuolemista on parisuhdeväkivallan seurausta, tiesi professori Kimmo Jokinen.
Jokinen arvioi myös, että väkivalta ja alkoholi on legitimoitu osaksi kansallista kulttuuria. Väkivallan ja ryyppäämisen hyväksyminen näkyy esimerkiksi elokuvissa Kahdeksan surmanluotia, Pohjanmaa ja Pahat pojat.
Erityispedagogian professori Timo Saloviita sanoi, että runsas alkoholinkäyttö selittää huomattavasti suomalaista väkivaltaa.
- Eikö se ole väkivaltaa, kun äiti aiheuttaa juomalla lapselle vakavan aivovaurion? Vuosittain syntyy 60-70 FAS-lasta, mutta asia ei saa julkisuutta. Emme ole pystyneet estämään tätä ongelmaa, Saloviita ilmoitti.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Kirsi Pohjola huomautti, että sivistyksen aika Suomessa on huomattavasti lyhempi kuin monissa muissa maissa. Harvinaisen raju ja lyhyen ajan kuluessa tapahtunut yhteiskunnallinen murros selittää osin väkivaltaa.
Pohjolan mielestä sivistyneistön, kuten tutkijoiden, kosketuspinta tavalliseen kansaan on liian ohut:
- Tutkijoiden saattaa olla vaikea ymmärtää kansan kieltä. Tutkija ottaa siksi helpommin yhteyttä keskiluokkaan, joka on tutumpi ja turvallisempi kohde.
Suomesta puuttuu ihmisten välinen kunnioitus. Tämä puute lienee siemenenä monelle väkivallanteolle.
- Miesten pitäisi oppia kunnioittamaan naisia, naisten miehiä ja aikuisten lapsia. Feministien näkökulmat 1960- ja 1970-luvuilla säikäyttivät miehiä.
Mitään uutta koodistoa ei ole tullut tilalle. Niinpä miesten on vaikea sisäistää, miten herrasmiehen pitää käyttäytyä. Kunnioittavien käytöstapojen tilalla on nykyisin hämmennys. (MJ)
Sivun alkuun