Kasvokkain
Naisten välisissä perhesuhteissa
on paljon jännitteitä
Yllättävän usein henkinen väkivalta on osa myös naisten välisiä perhesuhteita.
VIRPI KIRVES
Miesten kohdistamaa väkivaltaa naisiin on tutkittu paljon, mutta naisten välisistä perhesuhteista on tietoa vain vähän. Tähän on törmännyt väitöstyötään tekevä tutkija Marianne Notko Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta.
Notko on yllättynyt havainnosta, miten paljon myös naisten välisissä perhesuhteissa on jännitteitä. Varsinkin äitiydestä ja kodista aiheutuvat ristiriidat ovat yleisiä. Esimerkiksi äidiksi tulo voi lisätä jännitteitä.
- Naisten suhteet suvun ja perheen toisiin naisiin, äiteihin, anoppeihin ja siskoihin ovat kuitenkin hyvin merkityksellisiä. Esimerkiksi sisarusten suhteet ovat ajallisestikin usein pisimpiä ihmissuhteita, feministisesti suuntautunut perhetutkija kertoo.
Vallankäyttö
voi eristää
Tutkimustyössään Notkolle on selvinnyt, että naisten jännitteet aiheuttavat yksinäisyyttä. Vallankäyttö ja henkinen väkivalta saattavat johtaa pahimmillaan ihmisen eristäytymiseen ja lukkiutumiseen.
Notko huomauttaa, että naisten välisiä perhesuhteita ei tulisi automaattisesti pitää vallankäytöstä ja väkivallasta vapaina. Monista tuntuu ahdistavalta, jos heille tyrkytetään aiempien sukupolvien tapoja elää ja olla äitinä.
Naisten perhesuhteita leimaavat selkeästi vastuut ja velvollisuudet, toisista huolehtiminen ja hoivaaminen. Tämä näkyy myös naisten keskinäisten suhteiden jännitteinä:
- Yhtäältä tulisi olla itsenäinen nykyaikainen nainen, mutta toisaalta ajatella toisten tarpeita ja toiveita.
Naisen ajatellaan edelleen olevan päävastuussa perheen ilmapiiristä ja sukulaisuussuhteista.
Perheessä ei ole
joko tai -suhteita
Notko on toimittanut Eija Sevónin kanssa Perhesuhteet puntarissa -kirjan. Kummankaan tutkijan aineistossa ei esiintynyt fyysistä väkivaltaa naisten välillä, mutta monenlainen henkinen väkivalta tuli selkeästi esille.
Notko korostaa, etteivät perhesuhteet ole koskaan joko tai -suhteita, vaan ne ovat sekä rakkauden ja hoivan areenoita että väkivallan ja vallankäytön mahdollistajia.
Erityisesti sisarusten väliset suhteet vaatisivat Notkon mielestä tutkimusta, mutta myös anoppien, miniöiden, aikuisten tyttärien ja heidän äitiensä jatkotutkimuksesta olisi hyötyä omaishoitajuudenkin näkökulmasta.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Jyväskylästä.
Sivun alkuun