Uutisia
Terveysmenojen
bkt-osuus muuttui
Kuinka moni tiesi, etteivät OECD:n terveysmenotilastot eri maista olekaan olleet ihan vertailukelpoisia? Dialogi kertoi asiasta ensimmäisen kerran pari vuotta sitten (3/2006).
Tuolloin Suomen tilastoja oltiin vasta muuttamassa vertailukelpoisiksi useimpien muiden maiden kanssa. Nyt tänä keväänä muutos on saatu toteutettua ja sen aiheuttaman muutoksen suuruuskin on selvillä. Vuonna 2005 Suomen terveysmenot olivat 0,8 prosenttiyksikköä suuremmat uuden laskutavan mukaan kuin vanhan.
Muutos johtuu siitä, että vanhustenhuollon menoja ei aiemmin sisällytetty Suomen terveysmenoihin samoin periaattein kuin OECD edellyttää. Myös moni muu maa on aiemmin laskenut terveysmenonsa "väärin". Yleensä uusi laskutapa ei kuitenkaan ole tuonut niinkään suurta muutosta aiempaan lukuun kuin Suomen tapauksessa.
Suomen terveysmenojen bkt-osuus on yhä alle OECD:n keskitason. (RV)
Terve-Sos-palkinnot viidelle
Tämänvuotiset Terve-Sos-palkinnot menivät Jyväskylään Romanit työelämään -hankkeelle, Oulun teknologiaterveyskeskukselle, helsinkiläiselle Kundit kondikseen -hankkeelle, Kuurosokeiden liitossa kehitetylle kosketukseen perustuvalle viestinnälle sekä päihdeäitien päihteettömyyttä tukevalle Ensi - ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hankkeelle.
Jyväskylässä kehitetty TuRom-malli on edistänyt romanien sopeutumista yhteiskuntaan koulutuksen avulla siinä määrin, että malli leviää muuallekin Suomeen.
Oulussa on kehitetty hienosti potilaiden sähköistä asiointia ja neuvontaa. Mallia esiteltiin vastikään Dialogissa (2/2008). Kundit kondikseen -hankkeessa on panostettu nelikymppisten miesten terveysneuvontaan ja seulontaan. Tämäkin malli on jo otettu useilla paikkakunnilla käyttöön.
Palkituista saa lisätietoja sivuilta http://info.stakes.fi/tervesos/FI/Palkinto/index.htm.
Stakesin järjestämä laaja sosiaali- ja terveysalan vuotuinen Terve-Sos-koulutus- ja messutapahtuma pidettiin toukokuussa Jyväskylässä. Seminaarit keräsivät kaikkiaan 1100 ja messut 6000 osanottajaa.
Kehitysvammaisten
kirkkopyhä Joensuussa
Kehitysvammaisten valtakunnallista kirkkopyhää vietetään 21. syyskuuta Joensuussa.
Sen järjestävät Joensuun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, kirkkohallitus ja Joensuun kaupunki.
Lisätietoja: www.joensuunevl.fi
Lasten kaltoinkohtelusta
hoitotyön suositus
Sairaanhoitajaliitolta on valmistunut hoitotyön suositus lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Suosituksen on tehnyt professori Eija Paavilaisen ja tutkija Aune Flinckin työryhmä. Se on osa liiton Hoitotieteellisellä näytöllä tuloksiin -hanketta.
Lasten kaltoinkohtelu määritellään vanhempien tai huoltajien tekemäksi fyysiseksi ja psyykkiseksi pahoinpitelyksi tai laiminlyönniksi, joka kohdistuu alle 18-vuotiaaseen lapseen. Suositus kertoo keinoista, joilla kaltoinkohteluun voi puuttua. Keinoja ovat esimerkiksi riskien ja oireiden tunnistaminen ja arviointi, suorat kysymykset väkivallasta ja keskustelu perheen tilanteesta sekä kotikäynnit.
Suosituksen on määrä auttaa väkivaltatyön paikallisten ja alueellisten toimintamallien kehittämisessä ja siitä uskotaan olevan hyötyä muillekin kuin terveydenhuollon ammattilaisille.
Suositus on osoitteessa www.hotus.fi
Terveydenhuollon
hoitotulokset parantuneet
Lähes kaikkien Perfect-hankkeessa seurattujen potilasryhmien hoidon vaikuttavuus on parantunut 1990-luvun loppuvuosista.
Vuosina 1998–2005 sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus ensimmäisen sairastumisvuoden aikana laski 30 prosentista 22 prosenttiin. Vuosina 1999–2005 aivoinfarktipotilaiden kuolleisuus laski 24 prosentista 21 prosenttiin.
Vuonna 1999 lonkkamurtumapotilaista 60 prosenttia kotiutui 4 kuukaudessa ja kuusi vuotta myöhemmin 65 prosenttia. Polven tekonivelkirurgiapotilaiden sairaalassaoloaika lyheni 13 päivästä 9 päivään. Luvuissa on otettu huomioon potilaiden ikä, sukupuoli ja liitännäissairaudet.
Hyvästä kehityksestä huolimatta sairaaloiden väliset erot ovat yhä suuria. Osa eroista johtuu voimavaroista, mutta kaikki ei selity rahalla. Myös hoitokäytännöt ja -kulttuurit vaikuttavat.
Stakesin, yliopistosairaanhoitopiirien ja Kelan Perfect-hankkeessa on kehitetty indikaattoreita, joilla seurataan eri rekisteri- ja tilastotietoihin perustuvia erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja, vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta alueiden ja sairaaloiden kesken.
Lasten ylipainon
hoitoon uudistettu opas
Ravitsemusterapeuttien yhdistys on käynyt sanoin ja kuvin taistoon lasten lihavuutta vastaan. Yhdistys on juuri uudistanut Mahtavat muksut -oppaan ylipainoisten lasten hoitoon niin, että se vastaa nykyisiä ravitsemussuosituksia. Oppaan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1999.
Mahtavat muksut on tarkoitettu leikki- ja alakouluikäisiä ylipainoisia ja lihavia lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Sen tiedot perustuvat tutkimusnäyttöön ja hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Se on suunniteltu yksilöneuvontaan, mutta soveltuu myös ryhmille.
- Siinä korostuu ruokailun, liikunnan, unen, levon, kavereiden, harrastusten ja hyvän itsetunnon merkitys lasten hyvinvoinnille, sanoo yksi tekijöistä, ravitsemusterapian lehtori Outi Nuutinen kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitokselta Kuopion yliopistosta.
Ohjaajan aineiston lisäksi oppaassa on kotitehtäviä vanhemmille ja lapsille käyttäytymismuutosten edistämistä varten. Neuvonnan tueksi saa myös kahdenlaisia asiakkaille jaettavia repäisylehtisiä, joista toinen antaa käytännön neuvoja painonhallintaan ja toinen oman edistymisen arviointiin liittyviä tehtäviä.
Lisätietoja:
Mahtavat muksut. Ratkaisuja ylipainoisen lapsen hoitoon. Ravitsemusterapeuttien yhdistys. Opasta voi tilata yhdistyksen verkkokaupasta osoitteesta www.rty.fi. Se maksaa 32 euroa, repäisylehtisiä saa 50 kappaletta yhdeksällä eurolla.
Hae potilaille
oma yhdistys
Harvinaista hederitääristä angioödemaa (Hae) sairastaville ja heidän läheisilleen on perustettu oma yhdistys.
Kyse on perinnöllisestä turvotuksia aiheuttavasta sairaudesta, joka voi olla hengenvaarallinen.
Lisätietoja: www.haefinland.org
Toimeentulotuen hakemusten
käsittely nopeutunut
Uudet toimeentulotukihakemukset käsitellään lähes kaikissa kunnissa määräajassa, selviää Stakesin keväällä tekemästä kyselystä.
Määräaika on vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan seitsemän arkipäivää. Keskimääräinen käsittelyaika oli kunnissa tätä selvästi nopeampi, 3,4 työpäivää.
Pisimpään hakemuksia käsiteltiin kaupunkimaisissa kunnissa, 5,3 työpäivää. Vain kuusi prosenttia kunnista ylitti seitsemän arkipäivän määräajan.
Viime vuodesta hakemusten käsittelyajat olivat lyhentyneet keskimäärin 0,5 työpäivää ja kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa tätäkin enemmän eli 1,5 työpäivää.
Sivun alkuun