Lukuvinkki
Päivähoito turvalliseksi
Olli Saarisalmi (toim.):
Päivähoidon turvallisuussuunnittelu.
Stakes ja sosiaali- ja terveysministeriö,
2008, sivuja 121.
Stakesilta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä on ilmestynyt tärkeä opas, jonka avulla jokainen päiväkoti ja perhepäivähoitaja voi tarkistaa toimintayksikkönsä turvallisuuden.
Opas sopii myös arkkitehdeille, insinööreille ja muille ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja ylläpitävät päivähoidon tiloja.
Oppaassa selvitetään aluksi, mitä lait ja asetukset sanovat päivähoidon turvallisuudesta ja vastuista. Sen jälkeen selvitetään yksityiskohtaisesti, mitä päivähoidon turvallisuussuunnitelman pitää sisältää ja minkälaisia turvallisuusriskejä päivähoidossa voi olla.
Lopuksi annetaan toimintaohjeita ja neuvotaan, miten turvallisuutta päivähoidon toimintayksikössä voidaan jatkuvasti ylläpitää.
Oppaan lopussa on joukko hyödyllisiä liitteitä, kuten vaaratilanteita koskeva tapahtumailmoitus ja perhepäivähoidon turvallisuuden tarkistuslista.
Tietoa pään sisästä
Satu Salonen ja Markus Färkkilä:
Pääteos.
Otava, 2008, sivuja 267.
Kuka minä olen, kun minä en enää ole minä? Pääteos vastaa tähän kahdella tasolla: se kertoo aivojen toiminnasta ja tutkimuksesta, mutta myös siitä, miltä yhdestä ihmisestä tuntuu, kun aivoissa, etenkin muistissa, on jotakin vialla.
Se on potilaan, MS-tyyppistä sairautta potevan Satu Salosen ja lääkärin, neurologian dosentti Markus Färkkilän yhteinen teos dementiapotilaille ja heidän omaisilleen. Kirja sopii myös terveydenhuollon ammattilaisille, kun he joutuvat kertomaan potilaalle aivoista, niiden toiminnasta tai häiriöistä.
Päihdehoitoon läheisten avulla
Jane Ellen Smith ja Robert J. Mayers:
Kuinka motivoida päihdeongelmainen
hoitoon läheisten avulla.
Dak Oy. 2008, sivuja 422.
Myllyhoitoyhdistys edistää ansiokkaasti amerikkalaisen perhevalmennusohjelman CRAFTin (Community Reinforcement and Family Training) käyttöönottoa Suomessa. Oili Räsäsen juuri suomentama teos neuvoo, kuinka perheenjäsenet tai läheiset voivat muuttaa omaa käytöstään päihdeongelmaista kohtaan niin, että tämä hakeutuisi hoitoon.
Ohjelma ei missään vaiheessa sysää päihdeongelmaa läheisten syyksi, vaan tarjoaa menetelmän ratkaisun kehittämiseen. Sillä on kaksi muutakin tavoitetta: vähentää päihdeongelmaisen päihteiden käyttöä ennen hoitoon hakeutumista ja tukea läheisten elämänlaadun paranemista.
Sivun alkuun