Uutisia
Moni lääkäri on
ulkomailta kotoisin
Kuusi prosenttia työssä olevista lääkäreistä on syntynyt muualla kuin Suomessa ja kolme prosenttia on jonkun toisen maan kansalainen.
Ulkomaalaistaustaiset lääkärit näyttäisivät siten työllistyneen Suomessa melko hyvin, sillä koko väestöstä äidinkielenään muuta kuin jotain kotimaista kieltä puhuvia on 3,3 prosenttia.
Joidenkin sairaanhoitopiirien alueella ulkomaalaistaustaisten osuus lääkärikunnasta on varsin huomattava: Keski-Pohjanmaalla ja Kymessä muualla syntyneitä on jopa 15 prosenttia ja muun maan kansalaisia 9 prosenttia kaikista lääkäreistä.
Harvinaisimpia ulkomailta tulleet ovat Varsinais-Suomen ja Kemin ympäristön Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen lääkäreiden keskuudessa: heidän osuutensa on vain 1–3 prosenttia.
Lääkäreitä on töissä myös yksityisellä puolella, mutta enemmän heitä on julkisella puolella. Suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä on Vaasan, Itä-Savon ja Ahvenanmaan yksityislääkäreistä, 9 prosenttia.
Myös muissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa työskentelee paikoitellen melko paljon ulkomailta tulleita. Esimerkiksi ahvenanmaalaisista hammaslääkäreistä 14 prosenttia on ulkomailla syntyneitä. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella ulkomaalaistaustaisia hammaslääkäreitä on 8 prosenttia.
Koko maan hammaslääkäreistä kuitenkin vain 3 prosenttia on ulkomailla syntyneitä eikä muissakaan ammateissa ulkomaalaisten osuus ylitä heidän väestöosuuttaan, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä ulkomailla syntyneitä on vain 1,4 ja lastentarhanopettajista 1,7 prosenttia.
RIITTA VIIALAINEN
Lähde: Reijo Ailasmaa, Stakestieto; Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
Hyvä koulu on turvallinen
Hyvän koulun merkki on turvallisuus. Tällä tarkoitetaan niin fyysistä, psykologista, sosiaalista kuin pedagogistakin turvallisuutta.
Oppilaille kaikkein tärkeintä on fyysinen ympäristö. Opettajat korostavat pedagogista ja vanhemmat psykologista ja sosiaalista oppimisympäristöä.
Näin kertoo Maarika Piispasen kasvatustieteen väitöskirja Hyvä oppimisympäristö. Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa.
Lääkärin ensihoito
lisää vaikuttavuutta
Ensihoitolääkärin tai ensihoitajan toiminta hyödyttää potilasta enemmän kuin sairaankuljettajan. Lääkintähelikopterinkin vaikutus perustuu siihen, että kiireellistä apua tarvitsevat potilaat saavat ajoissa tehokasta ensihoitoa.
Asia selviää terveydenhuollon menetelmiä arvioivan Stakesin Finohtan arviointitutkimuksesta, joka vertasi ensihoidon eritasoisten hoitojen vaikuttavuutta.
Kokeneen lääkärin ensihoito lisää hoidon vaikuttavuutta. Ennen sairaalaan tuloa annettava liuotushoito vähentää sydäninfarktipotilaiden kuolleisuutta. Sydänpysähdyspotilaan selviytymiseen vaikuttavat varhainen painelu-puhalluselvytys sekä sähköinen rytminsiirto, jotka ovat Suomessa perustason ensihoitoa.
Arviointitutkimusten enemmistö puoltaa lääkintähelikoptereita, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Suomessa ensihoitolääkärin mukana olo tuottaa enemmän vaikuttavuutta kuin ensihoitajatasoinen toimintamalli.
Kaikkia ensihoidon vaikutuksia ei voi mitata, mutta ne tuovat kansalaisille turvallisuuden tunnetta. Perustason ensihoitoa antavat sairaankuljettajat ja hoitotason ensihoitoa ensihoitolääkärit ja ensihoitajat. Lääkintähelikopterit ovat useimmiten hoitotason ensihoitoa.
Lisätietoa: Ryynänen, Iirola, Reitala, Pälve ja Malmivaara: Ensihoidon vaikuttavuus. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Finohtan raportti 2008; 32. Verkkojulkaisu http://finohta.stakes.fi/FI/julkaisut/raportit/.
Kouluille oma ilmapiirimittari
Internetiin on tullut Koulumieli-ilmapiirimittari, joka auttaa koulua arvioimaan henkistä hyvinvointia ja sen muutoksia. Kouluja ei verrata keskenään, vaan jokainen koulu voi selvittää omaa tilannettaan ja miettiä, missä asioissa on korjattavaa.
Mittari on osa Mielenterveyden keskusliiton Ehjä lapsen mieli -kampanjaa. Se on osoitteessa www.mielix.fi. Sivustolle on tulossa myös vinkkipankki erilaisista toimintamalleista.
Ohjeet auttavat
käsittelemään kouluampumista
Stakes on tuottanut aineistoa, joka helpottaa kouluampumisen käsittelyä kotona, päivähoidossa ja kouluissa. Aineistossa on periaatteita ja neuvoja, miten asiasta voi puhua lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa.
Aluksi on tärkeintä jakaa kokemuksia, järjestää vertaistukea ja pitää kiinni arjesta. Myöhemmin korostuu tulevaisuuden ratkaisujen miettiminen.
Vaikka keskusteluissa on yleisiä näkökohtia, mekaanisia ohjeita ei ole olemassa. Jokainen tilanne on erilainen ja aikuinen tietää itse parhaiten, miten juuri hänen lastensa tai ryhmänsä kanssa tulee toimia. Traumakokemuksista voi kuitenkin selvitä hyvin.
Aineisto on verkkosivuilla www.stakes.fi/kouluampumisenkasittely ja www.oph.fi.
Lisätietoja: tytti.solantaus(at)stakes.fi, mauri.marttunen(at)ktl.fi ja jukka.makela(at)stakes.fi
Dialogi fuusioituu Sociuksen
ja Kansanterveyden kanssa
Dialogi fuusioituu ensi vuonna kahden muun alan lehden kanssa yhdeksi uudeksi, entistä monipuolisemmaksi ja isommaksi lehdeksi.
Fuusiokumppanit ovat sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Socius ja Kansanterveyslaitoksen julkaisema Kansanterveys-lehti. Uusi lehti alkaa ilmestyä loppukeväästä tai kesästä. Siihen asti Dialogi jatkaa, mutta vuoden alusta sisällöltään entistä monipuolisempana, kun mukaan tulee kansansairauksien ehkäisy ja koko sosiaali- ja terveyspolitiikan kirjo.
Uusi lehti lähetetään automaattisesti Dialogin tilaajille, ellei tilaaja erikseen irtisano tilausta.
Lehtiuudistus liittyy Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen fuusioon, joka toteutuu jo vuodenvaihteessa. Tuolloin toimintansa aloittaa uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. (RV)
Alkoholin käytöstä saa kysyä
Terveydenhuollon henkilöstön ei tarvitse pelätä kysyä alkoholin käytöstä. Suomalaisten alkoholiasenteet -kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia kansalaisista pitää sopivana sitä, että terveydenhuollossa kysytään siitä ja hyväksyy tarvittaessa neuvonnan myös omalla kohdallaan.
Naisista peräti yhdeksän kymmenestä pitää alkoholin käytöstä kysymistä tärkeänä ja miehistäkin 83 prosenttia. Suur-Helsingissä asiaan suhtaudutaan erittäin suotuisasti ja työväestöön kuuluvat pitävät asiaa hieman sopivampana kuin suomalaiset keskimäärin.
Työttömät ja lomautetut suhtautuvat kysymiseen hiukan penseämmin, mutta heistäkin seitsemän kymmenestä suhtautuu asiaan myönteisesti.
Suomalaiset ovat kaiken kaikkiaan erittäin huolissaan alkoholin nykyisestä kulutustasosta ja pelkäävät alkoholihaittoja. Nyt halutaan tiukempaa asennetta juomista ja humalassa olemista vastaan. Kolmasosan turvallisuudentunne on joskus heikentynyt muiden alkoholinkäytön takia. Naiset suhtautuvat jyrkemmin ja ovat huolestuneempia alkoholista kuin miehet.
Alkoholiasenteet ovat tiukentuneet pari vuotta sitten tehdystä selvityksestä. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys 2008 julkaistiin syyskuussa Valtakunnallisilla
Päihdepäivillä Kuopiossa. Kyselyn on teettänyt Terveyden edistämisen keskus.
Lisätietoja: Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys 2008 löytyy osoitteesta www.tekry.fi kohdasta julkaisut.
15 yksikölle kiitosta
kuntouttavasta hoitotyöstä
Stakes on myöntänyt erityismaininnan RAI-vertailukehittämisessä mukana olleelle 15 yksikölle asukkaidensa kokonaisvaltaisesta hoidosta. Syksyllä tehdyssä analyysissä huomioitiin erityisesti kuntouttava hoitotyö ja sen heijastuminen toimintakykyyn, ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen aktiivisuuteen.
Yli 500 yksikön joukosta parhaimmiksi valittiin pietarsaarelainen Folkhälsan Botnian osasto Östanlid Elise, karjaalainen Folkhälsan Raseborgin osasto Villa Rosa, helsinkiläisen Koskelan sairaalan osasto G4, Kustaankartanon vanhustenkeskuksen osastot A1 Vaahtera, A2 Pajula, A2 Tupasvilla, D2 ja F1B, Mariankodin osastot 3 ja 4, Osmonkallion osasto 2, Oulunkylän kuntoutussairaalan osasto 3B, Roihuvuoren vanhustenkeskuksen osasto 4A sekä kokkolalaisen Palvelukeskus Pettersborgin Nordmanin intervalliryhmäkoti 182 ja ryhmäkoti 181.
Lisätietoja http://info.stakes.fi/finrai
Lapsiperheiden kotipalvelu
on lähes kadonnut
Etelä-Suomen läänin 86 kunnasta yli puolet ei tarjoa riittävästi lakisääteistä kotipalvelua lapsiperheille. Vain 17 kunnassa palvelun arvioitiin täyttävän lain edellyttämän vähimmäistason.
Päätöksentekomenettelykin on puutteellista, sillä asiakkaalle ei anneta kirjallista muutoksenhakukelpoista päätöstä. Palvelua ei osata usein edes kysyä, koska kuntalaiset eivät välttämättä tiedä, että palvelua voi saada.
Lääninhallitus on velvoittanut kunnat toimittamaan tammikuun loppuun mennessä selvityksen toimista, joihin kunta on ryhtynyt puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi kuntien on annettava ensi vuoden loppuun mennessä seurantaselvitys toimista.
Itsemäärääminen
kiinnostaa potilaita
Henkilöstön mielestä potilaiden itsemäärääminen toteutuu hyvin, mutta potilaat ovat eri mieltä.
Tämä selviää Eeva-Liisa Naukkarisen hoitotieteen alan väitöskirjasta Potilaan itsemääräämisen ja sen edellytysten toteutuminen terveydenhuollossa.
Itsemääräämistä tutkittiin kirurgian poliklinikoilla ja terveyskeskuksessa potilaiden ja henkilöstön arvioimana.
Potilaiden tiedon saannissa on puutteita koko hoitoketjun ajan eikä potilaita tueta riittävästi päätöksentekoon terveyskeskuksen vastaanotolla. Potilaat sanovat, että he voivat suostua tai kieltäytyä hoidosta erittäin harvoin.
Potilaita häiritsevät kiire, lääkäreiden vaihtuvuus ja se, ettei heitä kuunnella.
Eri hallinnonalat
vammaispoliittiseen yhteistyöhön
Vammaispoliittinen ohjelma Vampo koskettaa kaikkia hallinnonaloja ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Se linjaa lähivuosien vammaispolitiikan keskeiset tehtävät eri hallinnonaloilla. Aikaa ohjelmatyölle on maaliskuun loppuun 2010.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ohjausryhmän, johon kuuluu edustus ulko-, oikeus-, sisä-, valtiovarain-, opetus-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-, ympäristö- ja sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtakunnallisesta vammaisneuvostosta, Stakesista, Kuntaliitosta, Vammaisfoorumista sekä työmarkkinaosapuolista. Ohjausryhmän puheenjohtaja on johtaja Kari Ilmonen stm:stä.
Ohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat valtioneuvoston 2006 eduskunnalle antama vammaispoliittinen selonteko ja Suomen allekirjoittama YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista. Yleissopimus ohjaa vammaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja kehittämistyötä allekirjoittajamaissa. Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu on osa YK:n yleissopimuksen kansallista edistämistä.
AULIKKI RAUTAVAARA
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Stakesissa.
EU:n mielenterveyssitoumus
korostaa ennaltaehkäisyä
EU:n uusi mielenterveyssitoumus Mental Health Pact rohkaisee jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kehittämään hyviä käytäntöjä mielenterveyden edistämiseksi ja häiriöiden ehkäisemiseksi.
Mielenterveyssitoumus tunnustaa mielenterveyden ihmisoikeudeksi. Se linjaa EU:n mielenterveyspolitiikan tärkeimmiksi tehtäviksi nuorten, työikäisten ja iäkkäiden mielenterveyden edistämisen, depression ja itsemurhien ehkäisyn, mielenterveysongelmiin liittyvän häpeän poistamisen ja osallisuuden lisäämisen.
Sitoumus korostaa ennaltaehkäisyä, mielenterveyden edistämistä ja muitakin kuin terveydenhuollon toimia.
Mielenterveyssitoumus perustuu kumppanuuteen. Se lisää tietojen vaihtoa ja jäsenmaiden yhteistoimintaa sekä kehittää yhteisiä toimintasuosituksia. Vuosina 2009–2011 järjestetään temaattisia konferensseja. Myös Euroopan unionin neuvostolta odotetaan päätelmää mielenterveydestä.
Väestön hyvä mielenterveys ja hyvinvointi ovat perusta EU:n kilpailukyvylle. Mielenterveyttä tuetaan parhaiten lisäämällä osallisuutta ja ehkäisemällä syrjäytymistä, panostamalla koulu- ja työyhteisöjen sekä iäkkäiden hyvinvointiin ja arkipäiväistämällä mielenterveyshäiriöt, jolloin esimerkiksi hoitoon hakeutumisen kynnys madaltuu.
Mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy on eettistä, inhimillistä ja kustannustehokasta. Esimerkiksi masennuksen kustannuksista 65 prosenttia johtuu sairauslomista, ennenaikaisista eläkkeistä ja kuolemista sekä työskentelystä vajaakuntoisena. Terveyspalvelut aiheuttavat vain 35 prosenttia kustannuksista.
EU:lla ei ole toimivaltaa kansallisiin terveysjärjestelmiin, mutta EU voi edistää terveyttä ja ennaltaehkäisyä ja tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.
Lisätietoa
http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/mental/mental_health_en.htm
MIA MÄKINEN JA KRISTIAN WAHLBECK
Kirjoittajista Mäkinen on Stakesin erikoistutkija ja Wahlbeck tutkimusprofessori.
Sivun alkuun