Uutisia
Stakes ja Kansanterveyslaitos
fuusioituvat vuodenvaihteessa:
Uusi Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos aloittaa
Vuodenvaihteen jälkeen ei ole enää Stakesia eikä Kansanterveyslaitosta. Sen sijaan on 1300 työntekijän Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, jonka päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä ja jolla on kuusi alueyksikköä.
Fuusio sai alkunsa vuosi sitten, kun peruspalveluministeri Paula Risikon asettamat selvitysmiehet Jussi Huttunen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma esittivät Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistämistä uudeksi tutkimus- ja kehittämislaitokseksi.
Huhtikuussa Risikko päätti fuusion valmisteluorganisaatiosta ja lokakuussa eduskunta hyväksyi lain uudesta laitoksesta. Yhdistämistyö on ollut valtava ja selittää sen, jos vanhoilta laitoksilta on jäänyt jotain olennaista tekemättä kevään jälkeen.
THL:n kolme tärkeintä tehtävää ovat väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen.
Alueyksikköjä toimii Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Vaasassa, Tampereella ja Turussa. Lähivuosina on tarkoitus vahvistaa niitä siirtämällä niihin 150 henkilötyövuotta Helsingistä. Valtion tuottavuusohjelman pitäisi vähentää koko laitoksen työntekijämäärää vielä jonkin verran.
Paraikaa on menossa laitoksen johdon valinta. Vanhojen laitosten työntekijöille on taattu työpaikka uudessakin laitoksessa, mutta tehtävät selviävät vasta maaliskuussa. (RV)
Valtiosihteeri Ilkka Oksala:
THL selviää kovista odotuksista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on enemmän kuin Stakes ja KTL yhteensä.
Vuoden alussa toimintansa aloittava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on Suomen johtava sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämislaitos, jossa yhdistyvät sekä Stakesin että Kansanterveyslaitoksen parhaat piirteet.
Valtiosihteeri Ilkka Oksala sosiaali- ja terveysministeriöstä muistuttaa, että uusi laitos toimii paremmin kuin nykyiset laitokset yhteensä, sillä monialainen osaaminen lisääntyy.
Uusi laitos korostaa sosiaali- ja terveystaloustiedettä. Päätöksentekijät saavat laitoksesta tutkittua, perusteltua tietoa siitä, millaisilla ratkaisuilla saavutetaan paras vaikuttavuus.
- Hyvinvointiin ja terveyteen käytetään tietty rahasumma, jonka voi kohdentaa muun muassa palvelujärjestelmään, tulonsiirtoihin, ehkäiseviin palveluihin, seulontoihin ja rokoteohjelmiin. Samalla rahalla on erilaisia vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia, mutta vaikuttavuus ei ole sama. Juuri tällaista tietoa päättäjät tarvitsevat valtakunnan tasolla, sairaanhoitopiireissä ja kunnissa, selvittää Oksala.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on myös merkittävä tehtävä tieto-ohjauksessa, sillä se tukee kuntia siinä, miten ne tuottavat erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Oksala kertoo keskustelleensa muutamien suurten kaupunkien sosiaali- ja terveyspuolen ihmisten sekä Kuntaliiton edustajien kanssa uudesta laitoksesta. He odottavat laitokselta paljon.
- He toivovat, että THL on heidän tärkein kumppaninsa kehittämistyössä.
Oksala myöntää, että odotukset ovat kovat, mutta uusi laitos selviää niistä.
- Tavoitteet ja tehtävät on mietitty yhdessä ministeriön ja molempien laitosten johtajien, keskijohdon ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Oksala uskoo, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ottaa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Stakesilla ja KTL:lla on molemmilla vahva asema ja yhdistymisen myötä asiantuntemus ja osaaminen monipuolistuvat.
-Haluan kiittää henkilöstöä siitä, miten hyvin ja rakentavasti se on osallistunut uudistukseen. Pienet erimielisyydet ovat inhimillisiä. Jos kaikesta olisi yksimielisyys, se ei olisi todellisuutta, vaan pakotettua muutosta.
HANNELE PELTONEN
Uusi lehti
ilmestyy tammikuussa
Tämä on Dialogin viimeinen numero. Mutta ei hätää, jo 22. tammikuuta ilmestyy Dialogin jatkaja, uusi lehti. Sekin on fuusion tulos. Uudessa lehdessä yhdistyvät Dialogi, Kansanterveyslaitoksen Kansanterveys-lehti ja sosiaali- ja terveysministeriön Socius.
Uuden lehden saavat automaattisesti kaikki Dialogin tilaajat, ellei tilaaja ilmoita tilauksen peruutuksesta (dialogi (at) stakes.fi).
Uusi lehti on aihepiiriltään entistä monipuolisempi, kun kansansairauksien ehkäisy ja koko sosiaali- ja terveyspolitiikan kirjo tulee mukaan. Terveyden edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen säilyvät lehden tärkeänä antina.
Kansainvälinen lomake
sopii myös Suomen kouluihin
Maailmalla yleisessä käytössä olevan kyselylomakkeen avulla voidaan myös Suomen kouluissa löytää ne lapset ja nuoret, joilla on tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
Psykologian lisensiaatti Merja Koskelainen testasi SDQ- eli Vahvuudet ja vaikeudet -kyselylomaketta väitöskirjaansa varten. Tutkimuksen aineisto on vuodelta 1998.
Lomake sisältää 25 kysymystä, jotka kartoittavat tunne-elämää, käytösoireita, tarkkaavaisuutta, kaverisuhteita ja sosiaalista käyttäytymistä. Etenkin lastenpsykiatrit ympäri maailmaa käyttävät sitä selvittäessään 4–16-vuotiaiden lasten ja nuorten ongelmia.
– Lomake on helppokäyttöinen ja sopii käytettäväksi esimerkiksi kouluterveydenhuollossa, sanoo Merja Koskelainen.
Seulonnan voisi tehdä kouluissa tarpeen mukaan, esimerkiksi ensimmäisellä ja seitsemännellä luokalla.
RIITTA AHONEN
Kirjoittaja on kemiläinen vapaa toimittaja.
Naisiin uppoaa pääosa
terveysmenoista
Naiset kuluttavat terveys- ja vanhuspalveluja miehiä enemmän. Naisten osuus on 58 prosenttia koko 14 miljardin potista. Perusterveydenhuollon 3,3 miljardista osuus nousee 63 prosenttiin.
Stakesin Terveystaloustieteen keskus arvioi menojen jakautumisen 0–99-vuotiaille miehille ja naisille vuonna 2006 palveluiden käytön ja yksikkökustannusten mukaan. Jokainen mies kulutti terveys- ja vanhusmenoista keskimäärin 2 300 euroa ja jokainen nainen 3 000 euroa.
Menot ovat palveluiden tuottamisen kokonaiskustannuksia, jolloin ne sisältävät julkisen rahoituksen lisäksi asiakas- ja toimistomaksut.
Lähde: Hujanen Timo, Peltola Mikko, Häkkinen Unto, Pekurinen Markku. Miesten ja naisten terveysmenot 2006. Stakes, Työpapereita 37/2008.
Sosiaalipalveluihin suhtaudutaan
aiempaa kriittisemmin
Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuuluu julkiselle sektorille. Seitsemän kymmenestä myös luottaa julkisiin sosiaalipalveluihin, etenkin henkilöstön ammattitaitoon.
Keskustelu on kuitenkin muuttunut entistä kriittisemmäksi. Aiheesta väitellyt Stakesin kehittämispäällikkö Anu Muuri onkin sitä mieltä, että kansalaisten ja asiakkaiden mielipiteitä pitäisi kuulla enemmän palveluja kehitettäessä.
Eniten kansalaiset luottavat lasten päivähoitoon, sosiaalityöntekijöiden neuvontapalveluihin ja vammaispalveluihin. Sen sijaan toimeentulotuki ja kotipalvelu saivat kriittistä palautetta.
Etenkin naiset suhtautuvat entistä kriittisemmin sekä sosiaalipalveluiden toimivuuteen että sosiaaliturvan tasoon, kun he aiemmin ovat suhtautuneet hyvinvointivaltion palveluihin miehiä myönteisemmin. Naiset myös toivovat miehiä useammin yksityisten sosiaalipalveluiden lisäämistä. Kaikkein kriittisimpiä olivat ne, jotka käyttävät ja hyötyvät yhteiskunnan palveluista ja etuisuuksista eniten.
Lähde: Anu Muuri, Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Stakes, Tutkimuksia 178. Helsinki 2008.
Omaishoitajien ja hoitajien
yhteistyö vähentää jännitteitä
Potilaan lyhytaikaiset hoitojaksot laitoksessa ovat usein henkireikä omaishoitajille. Silti jaksot aiheuttavat ylimääräistä huolta, kun kotiutettava voi olla tilapäisesti työläämpi hoitaa.
Tampereen yliopiston hoitotieteen lehtori Sirpa Salin kiinnostui väitösaiheestaan ollessaan Toijalassa Vanhainkoti Havulinnan johtajana. Hän huomasi, että omaishoitajien ja hoitajien välillä on jännitteitä ja aukkoja tiedonkulussa.
Hoitajan olisi hyvä tietää esimerkiksi hoidettavan perhetilanteesta. Lähes puolelle tutkimukseen osallistuneista omaishoitajista laitosjakson henkilökunta jäi tuntemattomaksi.
- Osa omaishoitajista koki olevansa odottamattomia vierailijoita. Hoitajat taas eivät halunneet olla paikalla, jos omaiset arvostelivat heitä.
Salin kehitti omaishoitajille ja hoitajille lyhytaikaisen laitoshoidon reaalimallin, joka perustuu yhteistyölle. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimushanketta Potilaan, perheen ja terveydenhuollon yhteistyö.
VIRPI KIRVES
Kirjoittaja on vapaa toimittaja Jyväskylästä.
Karjalan lääketiedepäivillä
puitiin terveyden edistämistä
Petroskoissa pidetyt Karjalan Lääketiedepäivät keräsivät tänä vuonna satakunta osallistujaa. Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus on yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestänyt päiviä vuodesta 1993 Suomessa ja Venäjällä vuorotellen.
Karjalan lääketiedepäivät on vakiinnuttanut asemansa kohtauspaikkana, jonne kokoontuvat terveyden edistämistyötä lähialueella tekevät, johtavat virkamiehet, tutkijat, terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaisjärjestöjen edustajat.
Tänä vuonna päivillä korostuivat terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka ja kliininen työ terveydenhuollossa.
Karjalan terveysministeri Valeri Boinitsh kertoi avajaispuheenvuorossaan, että Karjalan tasavaltaa vaivaava väestökato on saatu pysäytettyä:
- Ponnistuksemme ovat tuottaneet tuloksia ja esimerkiksi lapsikuolleisuus on saatu hallintaan.
Boinitsh kiitteli Venäjän kansallista Terveys-ohjelmaa, joka on saanut lääkärien palkat nousuun. Terveys-ohjelman avulla on tehty myös laitehankintoja ja kehitetty yhteistyötä eri laitosten välillä.
Projektipäällikkö Marja Tuomi esitteli Stakesin ulkomaanavun hanketta, jossa tuetaan Karjalan tasavallan terveydenedistämisohjelmaa. Hankkeen pilotiksi valitussa Segezassa on päästy hyviin tuloksiin muun muassa hyvinvointistrategiaa kehittämällä. Ihmisiltä puuttuu kuitenkin yhä tietoa terveistä elämäntavoista.
ANNE VIENONEN
Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Stakesin ulkomaanavun yksikössä.
Liikunta auttaa monissa
pitkäaikaissairauksissa
Liikunta on tärkeä hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
Liikunnalla voi ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa muun muassa kohonnutta verenpainetta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, astmaa, keuhkoahtaumatautia, polven nivelrikkoa, nivelreumaa, niska- ja alaselkävaivoja sekä masennusta.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen liikunnasta. Liikunnan merkitys on selvitetty ensimmäistä kertaa systemaattisesti keskeisimpien kansantautiemme sekä raskauden ja ikääntymisen yhteydessä.
Lisätietoja http://www.kaypahoito.fi
Sivun alkuun