Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Kirjoittajille

Ohjeita Tessoon kirjoittaville

Julkaisuehdot

Tesso ei julkaise kirjoituksia, jotka on julkaistu jossain muussa merkittävässä lehdessä (jos jälkeenpäin ilmenee, että näin on kuitenkin käynyt, palkkiota ei makseta).

Tesso ei sitoudu ostamaan tai julkaisemaan etukäteen mitään tekstiä. Jokaisen jutun tai artikkelin julkaisemisesta päättää päätoimittaja vasta, kun on sen lukenut. Juttuideasta kannattaa kuitenkin keskustella etukäteen päätoimittajan kanssa.

Ennen kuin aloitat

Tutustu ensin Tesson tehtävään, kohdelukijaan ja
jakelu- ja lukutapaan. Jos Tesso on edelleen kirjoituksellesi oikea foorumi, pidä mielessäsi lehden lukija, kun kirjoitat.

Tesson tehtävä

Tesson tehtävä on edistää tehokkaita, laadukkaita ja asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Tesson kohdelukija

Tesson pääkohderyhmä on sosiaali- ja terveysalan rivityöntekijät, joita on yli 320000. Myös alan päättäjät, johtajat, tutkijat, opettajat, opiskelijat ja toimittajat seuraavat lehteä.

Kohderyhmästä puolella on enintään keskiasteen koulutus
ja vain 8 prosentilla akateeminen koulutus. Akateemisista valtaosa on lääkäreitä. 90 prosenttia kohderyhmästä on naisia.

Tesson jakelu- ja lukutapa

Tesso jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin alan työpaikkoihin ja oppilaitoksiin tietyssä suhteessa sosiaali- ja terveysalan työntekijä- ja opiskelijamäärään. Myös kirjastot saavat
lehden maksutta. Muut tilaukset ovat maksullisia.

Lehden painos on 28000. Satunnaiset lukijat mukaan lukien yhdellä numerolla on lukijoita yli 200000 (tavoittavuus- ja lukijatutkimus 2006, Viestintätoimisto Pohjoisranta).

Valtaosa lukijoista lukee lehteä tauko- tai kahvitilassa. Lehti on monin paikoin luettavana myös asiakastiloissa.

Artikkelin pituus

Tesson 1 sivu = 3000-4000 merkkiä välilyönteineen.

Asiantuntija-artikkelin pituus on enintään 3 sivua (10000 merkkiä), mutta yleensä 1-2 sivua (3000-7000 merkkiä).

Mitä vähemmän merkkejä, sitä paremmin mahtuukuvia,
ja päinvastoin.

Mitä lyhyempi juttu, sitä todennäköisemmin se luetaan.

Merkkimäärän (myös välilyönnit) näet Wordin Työkalut-painikkeen alta kohdasta Rakenne.

Artikkelin rakenne

Asiantuntija-artikkeli sisältää mielipidekirjoituksia lukuun ottamatta aina uutisen lukijalle. Siksi sen rakenne noudattaa uutisen rakennetta.

Uutinen rakennetaan siten, että ensin kerrotaan lukijan kannalta kaikkein tärkein ja sitten edetään askel askelelta kohti vähemmän tärkeää.

Tekstin kestävyyttä voi testata siten, että leikkaa sen lopusta kappaleen kerrallaan pois. Tekstin pitäisi joka leikkauksen jälkeen edelleen kertoa lukijan kannalta kiinnostavin tieto, jopa siihen asti, että jäljellä on vain ensimmäinen kappale.

Jos kerrot tutkimustuloksista, laita menetelmää yms. koskevat tiedot erilliseen laatikkojuttuun otsikoin "Näin tehtiin".

Muista aina, että kirjoitat Tesson lukijalle, et kollegalle, et esimiehelle, et organisaatiolle!

Otsikko

Otsikon pitää ilmaista yksinkertaisesti artikkelin ydin tai ainakin jotain, joka houkuttelee lukemaan.

Predikaattiverbi ja konkreettiset sanat ovat parhaita.

Otsikon pitää olla hyvin lyhyt, mielellään enintään 3 - 4 sanaa eikä kysymystä. Merkkejä saa olla enintään 50 välilyönteineen.

Ingressi

Jos teet yli 2500 merkin jutun, tee myös ingressi. Ingressissä kerrotaan lyhyesti ja konkreettisin sanoin 2-3 lauseella kirjoituksen tärkein uutinen lukijan kannalta. Ingressin pitää olla houkutteleva. Merkkejä välilyönteineen saa olla enintään 200.

Väliotsikot ja kappaleet

Artikkelissa pitää olla paljon väliotsikoita, mielellään vaikka joka 3. kappaleen jälkeen.

Kappaleiden pitää olla lyhyitä, niiden pituus määräytyy lehtijutuissa enemmän rivimäärän kuin sisällön mukaan.

Hyvässä kappaleessa on Wordin näytöllä 3 - 4 riviä ja 1 - 3 virkettä.

Kirjoitustyyli

Aloita vetävästi, yksinkertaisella lauseella tärkeimmästä asiasta. Tehtäväsi on houkutella lukija lukemaan aina vain eteenpäin. Hän voi lopettaa heti, jos lukeminen ei kiinnosta.

Älä käytä sivistyssanoja vaan mahdollisimman tuttuja yleiskielisiä sanoja. Unohda ammattislangi - myös toisen ammattikunnan edustajan pitää ymmärtää tekstisi. Parhaita ovat predikaattiverbit ja lyhyet konkreettiset sanat.

Parhaat virkkeet koostuvat pää- ja sivulauseista. Vältä rakenteita, joissa on paljon lauseenvastikkeita.

Puhekielestä on usein apua lauseiden ymmärrettävään muotoiluun; mieti, miten sanoisit jonkin kirjoitukseen liittyvän ajatuksen esimerkiksi puolisollesi, joka ei lainkaan tunne aihetta.

Ei logotekstiä

Tessossa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Lyhennesanat kirjoitamme aina pienellä (aids, hiv), paitsi nimilyhenteet, joissa alkukirjain kirjoitetaan isolla (Tekes, Itse-hanke).

"MedOne- ja FinSoc-tyyppiset muotinimet kirjoitamme yhteen ilman yhdysmerkkiä, vaikka oikeampaa olisi kirjoittaa Med-One ja Fin-Soc."

Lyhenteet, joita ei voi lausua sanana, kirjoitamme isolla, jos ne ovat erisnimiä (EU, YK, ETK). Yleisnimistä tehdyt lyhenteet kirjoitamme yleensä pienin kirjaimin (atk, wc, stm).

Syy käytäntöömme on se, että isokirjainlyhenteet haittaavat luettavuutta. Mainoksiin logoteksti sopii, mutta ei lehtitekstiin.

Automaattiset muotoilut turhia

Automaattiset muotoilut poistuvat taitto-ohjelmaan siirrettäessä, joten ne ovat turhia.

Kuvat

Toimitus on kiitollinen kaikista toiminnallisista kuvista tai kuvaideoista, jotka voit tekstiisi liittää. Ns. pönötyskuvia kartamme.

Digikuvan pitää olla riittävän tehokkaalla kameralla otettu, jotta se kestää aikakauslehtipainatuksen. Kamerassa pitää olla pikseleitä vähintään 4 megaa. Jotta kuvaa voidaan käyttää, sen pitää olla alkuperäinen.

Kuvat voi lähettää toimitussihteerille sähköpostitse jpg:ksi pakattuna. Liitä mukaan tiedot kuvaajasta ja kuvan esittämästä tilanteesta ja henkilöistä.

Taulukot ja kuviot

Taulukot voi sisällyttää tekstiin, mutta kuviot liitetään mukaan omina Excel-tiedostoinaan, joissa on data mukana.

Kirjoittajatiedot

Artikkelin loppuun lyhyesti päätiedot kirjoittajasta (ammatti, organisaation nimi ja mielellään s-postiosoite; esim. Kirjoittaja työskentelee osastonhoitajana Valkeisen sairaalassa Kuopiossa, etunimi.sukunimi@...).

Viitteet ja lähdeluettelo

Tekstin sisälle ei laiteta viitteitä. Myöskään alaviitteitä ei käytetä.

Jos tarvetta lähde- tai kirjallisuusluettelolle on, sen pitää olla lyhyt. Pitkät luettelot julkaistaan vain nettiversiossa.

Luettelossa teokset merkitään seuraavasti: Brindley, Tim - Rydin, Yvonne - Stoker, Gerry 1989: Remaking Planning ----

Miten teksti perille?

Sähköpostitse päätoimittajalle.

Toimitus editoi

Kaikki Tessossa julkaistavat kirjoitukset editoidaan vielä toimituksessa. Tällä pyritään varmistamaan se, että teksti on lukijan kannalta mahdollisimman kiinnostava. Editoinnin jälkeen kirjoittaja saa tekstinsä tarkistettavaksi ennen kuin se julkaistaan.

Lupa verkkoversiolle

Koska Tesso ilmestyy myös verkossa, useimmat painetussa versiossa julkaistut kirjoitukset julkaistaan myös siellä, ellei kirjoittaja sitä nimenomaisesti kiellä. Ilmoita siis kiellostasi, jos et halua kirjoitustasi verkkoon.

Palkkiot

Virka- tai työsuhdetyönä tehdyistä artikkeleista ei makseta palkkiota. Freelancereiden palkkiot ovat kirja-arvosteluja lukuun ottamatta hiukan suuremmat kuin vakituisessa työssä vapaa-ajallaan kirjoittavien palkkiot.

Sivun alkuun

Tulosta |

Julkaistu 9.3.2007, Päivitetty 19.3.2009

Linkit ohjeisiin

Julkaisuehdot
Ennen kuin aloitat
Tesson tehtävä
Tesson kohdelukija
Tesson jakelu- ja lukutapa
Artikkelin pituus
Artikkelin rakenne
Otsikko
Väliotsikot ja kappaleet
Kirjoitustyyli
Ei logotekstiä
Automaattiset muotoilut turhia
Kuvat
Taulukot ja kuviot
Kirjoittajatiedot
Viitteet ja lähdeluettelo
Miten teksti perille?
Toimitus editoi
Lupa verkkoversiolle
Palkkiot

Sivu päivitetty 19.3.2009
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi