Arkisto

Alkoholiohjelma

Viestinviejä Lapista

Alkoholiohjelman Lapin aluekoordinaattori Sanna Ylitalo vie kunnille tietoa päihdehaittojen ehkäisemiseen ja etsii kumppaneita ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen.

MIA SIVULA

Sanna Ylitalo on ollut mukana nykyisessä Alkoholiohjelmassa sen alusta asti vuodesta 2008.

– Pyrkimyksenä on ehkäistä haittoja, joita päihteet tuovat mukanaan, Ylitalo kertoo.

Alkoholin kulutuksen lasku on toinen työn keskeinen tavoite. Ylitalo jakaa päihdetietoutta ja kertoo kuntien päihdetyön verkostoille esimerkiksi mini-interventiosta.

Työsarkaa riittää. Lappi on laaja alue, jossa on 21 kuntaa. Eteläisin Simo ja pohjoisin Utsjoki ovat 600 kilometrin päässä toisistaan. Ajokilometrejä kertyy vuodessa liki 6 000.

Lappilaiset myös kuluttavat alkoholia muita suomalaisia enemmän. Kuntalainen juo keskimäärin kymmenen litraa puhdasta alkoholia vuodessa, mutta Utsjoella kulutus lähentelee 46 litraa.

– Norjan rajan läheisyys voi sekoittaa tilastoa, mutta ei selitä kokonaan suurta lukemaa. Matkailu muuttaa juomiskulttuuria, kun juhlat ovat joka päivä, Ylitalo kertoo.

Esimerkiksi Kittilässä on 3,3 ravintolan asiakaspaikkaa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo on 0,4 paikkaa.

Tietoa ja koulutusta

Ylitalo on palannut juuri Valtakunnallisilta Päihdepäiviltä, joilla hän jakoi tietoa Alkoholiohjelmasta. Seuraavaksi hän puhuu Rovaniemellä "Kylä auttaa ja välittää kriisissä" -koulutuksessa.

– Koulutus on suunnattu kylien turvallisuudesta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Puhun ikääntyvien lappilaisten alkoholinkäytöstä, joka on nopeasti kasvava ongelma. Kuinka kyläyhteisö voi auttaa päihdeongelman kanssa kamppailevaa? Kuinka estää päihteiden käytöstä koituvia taloudellisia ongelmia ja hyväksikäyttöä?

Ylitalo muistuttaa, että alkoholinkäyttö koskettaa suoraan tai välillisesti kaikkia ikäpolvia.

– Ehkäisevää päihdetyötä pitäisi tehdä urheiluseuroissa, seurakunnissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Ongelmana on, että meiltä puuttuu selkeitä malleja, jolla haittoja voitaisiin ehkäistä. Kuinka esimerkiksi toimia, jos päiväkodin lastenhoitaja epäilee lapsen kärsivän vanhemman päihteidenkäytöstä, Ylitalo kysyy.

Yhteistyötä
kumppaneiden kanssa

Ylitalo työskentelee lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Niitä ovat kuntien ehkäisevän päihdetyön verkostot, yhteistyöhankkeet, aluehallintoviraston tarkastajat ja poliisi.

Yhteistyöverkostoon kuuluvat myös ne parisenkymmentä kuntaa, työpaikkaa ja järjestöä, joiden kanssa on luotu kumppanuussopimus.

– Määrittelemme sopimuksissa tavoitteet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Kumppaneilla pitää olla mielenterveys- ja päihdestrategia tai päihdeohjelma ohjaamassa toimintaa, Ylitalo kertoo.

Viimeisin kumppanuussopimus tehtiin Lapin Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan kanssa, jossa on liki kymmenentuhatta eläkeläisjäsentä.

Alkoholiohjelma jatkuu vuoteen 2011. Ylitalo ja viisi muuta aluekoordinaattoria jatkavat päihdetietouden jakamista siihen asti.

– Toivon, että aluekoordinaattorin toimi vakinaistettaisiin ja työ jatkuisi aluehallintovirastoissa. Työtä voisi laajentaa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön.  

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Alkoholiohjelmasta lisää osoitteessa www.thl.fi/alkoholiohjelma.

Kaupan kassa ja
jalkapallovalmentaja päihdevalistajiksi

Alkoholihaittojen torjuntaan on paljon hyviä käytäntöjä. Ne saadaan parhaiten käyttöön, kun löydetään kumppaneita, jotka ottavat haittojen ehkäisyn osaksi omaa työtään. Kumppanuussopimukset ovat tämän päivän tapa tehdä ehkäisevää päihdetyötä.

– Etsimme kumppaneiksi tahoja, jotka eivät päätyökseen tee päihdetyötä, mutta joiden työn oheen ehkäisevä päihdetyö sopii, hallitusneuvos Ismo Tuominen kertoo. Hän työskentelee sosiaali- ja terveysministeriön haittojen ehkäisemisen ryhmässä.

Esimerkiksi nuorten jalkapallojoukkueen valmentaja voi ottaa ehkäisevän päihdetyön osaksi valmennusohjelmaa tai terveydenhuollon henkilöstö mini-intervention ja alkoholinkäytön riski- eli Audit-testit osaksi terveystarkastusta.

Kumppanuuksissa pyritään tilanteisiin, joissa kumpikin osapuoli hyötyy. Jalkapallojoukkue lisää luotettavuuttaan vanhempien silmissä, kun he tietävät, että valmennuksen lisäksi nuoret saavat päihdekasvatusta. Terveydenhuolto hyötyy siitä, että vaivojen taustalla ehkä oleva päihteiden käyttö tulee Audit-testillä esille.

Sopimuskumppanuus
kiinnostaa monia

Kumppaneiksi etsitään kuntia, seurakuntia, järjestöjä ja yrityksiä.

Stm:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n kumppanuussopimuksella on esimerkiksi koulutettu 40 000 kaupan kassahenkilöä valvomaan alkoholijuomia ostavien asiakkaiden ikärajoja. Stm tuotti yhdessä kaupan kanssa koulutuksessa käytettävän tietokoneohjelman ja materiaalin, jota voidaan jakaa myös esimerkiksi bensa-asemille.

– Tässä kumppanuussopimuksessa voittivat kaikki, Tuominen sanoo.

Kassat oppivat selviytymään kiperistä tilanteista ja saivat Ikärajapassin, josta heillä voi olla hyötyä työnhaussa. Kaupat välttävät osaavan henkilökunnan avulla säädösrikkomukset ja voivat samalla osoittaa yhteiskuntavastuutaan. Stm sai jalkautettua säätämiään lakeja käytäntöön.

Kaikki sopimukset, myös paikalliset, allekirjoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi kumppanuussopimusten tekoa ja seuraa niiden toteutumista. Aluehallintovirastojen alkoholikoordinaattorit etsivät paikalliset kumppanit.

– Kun sopimuskumppani sitoutuu tekemään meidän töitämme, me puolestamme annamme tarvittavan materiaalin maksutta sopimuskumppanin käyttöön ja tuemme kumppania kaikin tavoin, Tuominen kertoo.

Sopimuskumppaneita tosin alkaa kertyä jo niin paljon, että Tuomista huolettaa, miten kaikkia kumppaneita pystytään tukemaan.

Ismo Tuominen korostaa, että hyvää työtä haittojen ehkäisemiseksi on tehty tätä ennenkin ja toimijoita on ollut paljon, mutta mikään taho ei ole koordinoinut työtä. Raittiustyön nimellä tehty alkoholihaittojen ehkäisytyö oli myös aika irrallista eikä se aina tavoittanut ihmisiä, joille se oli suunnattu. Nyt "raittiustyö" integroidaan yhteiskunnan rakenteisiin ja viedään sinne, missä se tavoittaa oikeat kohderyhmät. 

MERJA MOILANEN