Tupakoimattomuus on tehokkain syövän torjuntakeino

Älä tupakoi, älä tupakoi, älä tupakoi! Tämä vanha viisaus pätee edelleen syövän torjuntaan.

Teksti MIRJA KARLSSON

Syövän vaara kasvaa iän myötä. Koska suomalaisten kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on pienentynyt, yhä useammat ehtivät sairastua syöpään. Vanhenevaan elimistöön kertyy solutason muutoksia eli mutaatioita ja niistä voi syntyä pahanlaatuinen kasvain eli syöpä.

- Tupakka on suurin syövälle altistava tekijä. Nautintoaineista alkoholi lisää muun muassa rintasyövän vaaraa, sanoo ylilääkäri Risto Sankila Suomen Syöpärekisteristä.

Rintasyövän vaaraan vaikuttaa esimerkiksi kuukautiskiertojen määrä. Kiertoon liittyen rintarauhasen solut jakaantuvat, jolloin mutaatioiden mahdollisuus kasvaa. Raskauden aikana ei ole kuukautiskiertoa, joten raskaus on hyvä rintasyövän ehkäisykeino.

Myös ensisynnytys nuorella iällä estää rintasyöpää. Hyvä tapa ehkäistä rintasyöpää olisi saada seitsemän lasta, joista ensimmäinen 17-vuotiaana. Tosielämässä on kuitenkin niin, että suomalaisnainen synnyttää ensimmäisen lapsensa keskimäärin 28-vuotiaana.

Ravinto vaikuttaa esimerkiksi suolistosyövän ilmaantuvuuteen.

- Mitä korkeampi elintaso, sen enemmän sairastutaan suolistosyöpään.

Esimerkiksi punainen liha ja makkarat kasvattavat suolistosyövän vaaraa. Vähentynyt työhön liittyvä liikunta vaikuttaa samaan suuntaan.

- Ravinnon tutkiminen on kuitenkin vaikeaa. Suolistosyövän kehitys voi alkaa 20 vuotta ennen kuin se todetaan. Kukaan ei muista, mitä on syönyt vuosikymmeniä sitten. Lisätutkimusta tarvitaankin vihannesten, hedelmien ja kuitujen hyödyllisyydestä syövän torjunnassa. Välimeren maissa näyttäisi olevan vähemmän suolistosyöpää, joten heidän ruokavalionsa lienee terveellinen, Risto Sankila toteaa.

Vaara kasvaa, kuolleisuus vähenee

Elintaso kohottaa myös muiden syöpätyyppien määrää. Naisten yleisin syöpä, rintasyöpä, on tästä oiva esimerkki. Vielä 1950-luvulla todettiin noin 600 rintasyöpätapausta vuodessa, mutta esimerkiksi vuonna 2009 jo lähes 4 500.

- Rintasyöpävaara kasvaa jatkuvasti. Saavutimme muiden Pohjoismaiden elintason 80-luvun puolivälissä. Naisväestön mammografiakuvauksiin perustuvat rintasyöpäseulonnat aloitettiin samalla vuosikymmenellä. Rintasyöpätapausten lisääntymisestä huolimatta kuolleisuus siihen laskee edelleen, Sankila sanoo.

Rintasyöpä oli aluksi enemmän kaupunkien kuin maaseudun sairaus. Keuhkosyövän kehitys on taas juuri päinvastainen. Aluksi se oli kaupunkilaisten vitsaus, mutta muuttui sittemmin itä- ja pohjoissuomalaisten tupakoivien miesten taudiksi. Kun he vähensivät sauhutteluaan, keuhkosyöpäkin väheni. Naisilla kävi toisin: he ovat lisänneet tupakointia ja naisten keuhkosyöpätapaukset lisääntyvät edelleen.

Ristiriitainen PSA-testi

Elintason kohoaminen näkyy myös miesten yleisimmän syövän eli eturauhassyövän kehityksessä. Eturauhassyöpää tavattiin vielä 50-luvulla vain parisataa vuodessa, mutta vuonna 2009 jo lähes 4 600 tapausta.

PSA (prostate specific antigen) on verestä mitattavissa oleva proteiini, jonka pitoisuus on koholla erilaisissa eturauhasen sairauksissa, erityisesti eturauhassyövässä. Kun 90-luvun alussa eturauhassyövän havaitsemiseksi otettiin käyttöön uusi PSA-testi, syöpätapauksia alkoi löytyä entistä enemmän.

- Kohonneiden PSA-pitoisuuksien perusteella tehtävissä jatkotutkimuksissa löytyy syöpäsoluja eikä niistä tiedetä, mitkä muutokset etenisivät hitaasti ja mitkä johtavat aggressiiviseen tautiin. Nyt pohditaankin, onko PSA-testistä liikaa haittaa hyötyihin nähden, Risto Sankila kertoo.

Ruotsissa miesten eturauhassyöpää esiintyy suunnilleen saman verran kuin Suomessakin. Tanskalaiset aloittivat testauksen vuonna 1995, mutta siellä sekä lääkärit että potilaat ovat muita pohjoismaalaisia laiskempia tekemään tutkimuksia ja osallistumaan niihin.

- Tanskalaiset miehet saavat elää onnellisen tietämättöminä siitä, onko heillä eturauhasen syöpä vai ei.

Eturauhassyövän hoidot pitävät potilaat yleensä hengissä. Hoidot voivat aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia kuten impotenssia ja virtsan karkailua. Lisäksi sädehoidosta voi tulla peräsuolen limakalvovaurioita.

Jos eturauhassyövän oletetaan olevan pieni, paikallinen ja rauhallisesti käyttäytyvä, voidaan tilannetta seurata ja lykätä syöpähoitojen aloitusta. Seurauksena on kuitenkin henkinen haitta. Tämä johtuu siitä, että diagnoosin jälkeen ihminen muuttuu syöpäpotilaaksi.

Esimerkiksi oireettomien yli 75-vuotiaiden PSA-testauksella ei saavuteta hyötyä. PSA-testaus olisi mahdollista laajentaa kansalliseksi seulontaohjelmaksi. Laajamittaisen seulontaohjelman vaikutuksia ei kuitenkaan pystytä vielä arvioimaan tarkasti.

Pohjoisen oma syöpä

Nuorten naisten hyvänlaatuinen kilpirauhassyöpä lisääntyi 70-luvulta lähtien Oulun yliopistosairaalapiirissä. Tauti ei kuitenkaan aiheuttanut kuolleisuutta, mutta sai syöpätutkijat ymmälle varsinkin, kun kilpirauhassyöpää aiheuttaa säteily.

Risto Sankila viittaa sekä Neuvostoliiton aikoinaan Novaja Zemljalla tekemiin ydinkokeisiin että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeumaan. Kumpikaan ei näyttäisi olevan syynä Pohjois-Suomen kilpirauhassyöpien yleistymiseen. Sekä poroista että niiden lihaa syöneistä saamelaisista löytyi jäämiä ydinkokeista. Saamelaisten syöpäkuolleisuus on kuitenkin alempi kuin muiden suomalaisten.

Tämä ilmiö ei selity myöskään Tshernobylin laskeumilla, koska kilpirauhassyövän yleistyminen on havaittu Oulun seudulla jo ennen ydinvoimalaonnettomuutta.

- Syynä ei vaikuta olleen ympäristöaltistus, joten jäljelle jäänee todennäköisesti diagnostinen aktiivisuus. Kun ihmisiä tutkitaan, löytyy aina jotakin, Sankila päättelee. Suomalaisten kuolleisuudessa kilpirauhassyöpään ei ole alueiden välisiä eroja.

Elossa yhä enemmän

Syöpä voidaan yhä useammin parantaa. Suomessa elääkin nykyisin yli 230 000 henkilöä, joilla on joskus todettu syöpä. Monien syöpien eloonjäämisluvut ovat parantuneet huomattavasti. Esimerkiksi paksusuolensyövän suhteellinen elossaololuku viiden vuoden jälkeen oli vielä 1960-luvulla noin 30 prosenttia, mutta nykyisin jo yli 60 prosenttia. Rintasyövän ennuste on parantunut kovasti: viiden vuoden elossaololuvut ovat nousseet 50 prosentista noin 90 prosenttiin.

Huonoennusteisia syöpiä ovat keuhko- ja haimasyövät. Keuhkosyöpää sairastavista noin 12 prosenttia elää vielä viiden vuoden kuluttua. Haimasyöpään sairastuneista vain viidesosa elää enää vuoden kuluttua.

Lasten leukemia on yksi syövän hoidon hienoimmista saavutuksista. Vielä 1960-luvulla lähes kaikki lapsena leukemiaan sairastuneet kuolivat, mutta nyt 80 prosenttia jää henkiin. Leukemiasta selvinneitä vaivaavat kuitenkin usein hoitojen myöhäissivuvaikutukset.