Kunnon korjaus pitää homevauriot loitolla

Homevaurioista ei tule loppua eikä niiden altistamia ihmisiä voida parantaa ennen kuin talot rakennetaan ja korjataan niin hyvin, ettei kosteus tai home rasita niiden rakenteita.

Teksti MIRJA KARLSSON

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pitkäaikainen kosteus- ja homevauriotutkija Aino Nevalainen kaivaa pöydältään Suomen Terveydenhoitolehden kopion vuodelta 1890. Siinä erään pohjoiskarjalaisen kunnan lääkäri Joh. Collan kirjoittaa, kuinka kunnan omistamaan postikonttorin kellariin tulvii vettä ja postinhoitajattaret ovat sairastuneet horkkaan eli vilutautiin.

- Tämä osoittaa, etteivät kosteus- ja homevauriot ole uusi asia. Meillä on vain näille ongelmille nykyään paremmat nimet, hän naurahtaa.

Aino Nevalaisen hometutkijan ura alkoi yliopistolla biologisten aerosolien tutkinnasta.

- Totesin, ettei sisäilman biologisia hiukkasia tutki meillä kukaan. Ne tuntuivat minusta heti omilta.

Ruotsista kantautui samoihin aikoihin viestejä sikäläisten rakennusten homeongelmista. Kun Suomen terveystarkastajilta kyseltiin, löytyykö meiltä hometaloja, avautuikin sellainen Pandoran lipas, että se vei Nevalaisen vuosikymmeniksi kosteus- ja homevauriotutkimukseen.

- Homeongelmaan ei ole löytynyt lopullista ratkaisua, mutta hometapauksia pystytään ratkomaan entistä enemmän, kun tietoa on tullut lisää, hän sanoo.

Koulut ovat esimerkki siitä, miten homevaurioita on kaikista kohujutuista huolimatta vähemmän kuin ennen. Vielä yli 10 vuotta sitten noin 40 prosenttia kouluista kärsi homeongelmista, nyt noin neljännes.

Korjauskoulutus yhtenäiseksi

Kosteus- ja homevauriot ovat niin yleisiä, että ainakin vähäisiä havaintoja löytyy useimmista rakennuksista. Ratkaisevaa on, milloin vauriot muuttuvat terveydelle haitallisiksi ongelmiksi. Vaurioille ei ole myöskään mitta-asteikkoa eikä sitä Aino Nevalaisen mukaan kannata kehittää asioiden monimutkaisuuden vuoksi.

- Home ja kosteus ovat terveysriskejä. Mitkään asteikot eivät johda ongelman ratkaisuun, vaan siihen johtaa ainoastaan rakennusten kunnollinen korjaus ja hyvä kunnossapito.

Vanhojen rakennusten korjaustietämys on Suomessa luvattoman heikko. Korjausrakentamiseen kyllä koulutetaan, mutta koulutus on hajallaan ja tutkintoja monenlaisia.

Nyt kosteus- ja hometalkoot on tarttumassa tähän epäkohtaan. Suunnitelmat koulutuksen yhtenäistämisestä on tehty, kun vain saataisiin valtiolta rahaa toteuttaa ne.

- Tämä on homeongelman kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Homealtistuneet potilaat on toki hoidettava, mutta myös rakennukset kunnostettava. Sairastuneet eivät voi yleensä palata koteihinsa tai työpaikoilleen ellei niiden kosteus- ja homevaurioita korjata ensin, Nevalainen toteaa.

Kosteus- ja homevauriot eivät ole suinkaan suomalaisten riesa, vaan niitä esiintyy niin kuumissa kuin kylmissä maissa. Nevalainen kertoo tutkijakollegastaan kuumassa ja kuivassa Nevadan osavaltiossa Yhdysvalloissa, jossa sataa vuoden aikana hyvin niukasti. Sielläkin tarvitaan hometutkimusta, koska rakennuksissa on juokseva vesi ja ihmiset, jotka tuottavat kosteutta.

Sakot liiasta nopeudesta

Tutkijoita pitäisi Aino Nevalaisen mielestä kuunnella enemmän uusien rakennusmääräysten laadinnassa. Hän viittaa Tampereen tekniseen yliopistoon, jonka rakennusfysiikan asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet liian nopeasti tiukentuvat energiamääräykset. Alkuun pitäisi rakentaa koetaloja, joissa ratkaisujen toimivuutta tarkkailtaisiin muun muassa kosteuden ja sisäilman laadun kannalta.

- Energian tiukennustavoitteiden tulisi kulkea käsi kädessä sisäilman laadun parantamiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Myös järkevät toteutusaikataulut auttaisivat asiaa, hän arvioi.

Kun nykyisin rakentajat saavat sakkoja viivästyksistään, Nevalainen kääntäisi asian toisin päin esimerkiksi koulurakennuksissa. Hometutkijana hän kuivattaisi koulujen alapohjia riittävän kauan, jotta ne ehtisivät kuivua, ja sakottaisi pikemminkin liian nopeasta aikataulusta.

Homepakolaiset huolettavat Nevalaista.

- Haluaisin vakuuttaa heille, että teemme koko ajan työtä, että näihin vaikeisiin ongelmiin löydettäisiin ratkaisu.

Homepakolaisuus viittaa hänestä uuteen ilmiöön, jossa jotkut ihmiset herkistyvät niin voimakkaasti kosteudelle ja homeelle, ettei lääketiede tunnista sellaista sairautta.

- Yhteiskunnan kuuluisi auttaa heitä, koska he ovat sairastuneet ilman omaa syytään.

Kosteus- ja homevaurioista on kerätty paljon tietoa isoilla väestötutkimuksilla. Kaikkein vaikeimmat tapaukset eivät kuitenkaan nouse esiin näistä tutkimuksista, vaan ne on selvitettävä erikseen.

- Meidän homeryhmämme ei yksin pysty selvittämään kaikkia näitä ongelmia, vaan tutkimuksissa tarvitaan yhteistyötä muun muassa kliinisestä lääketieteestä.