Perusturvan korotus tuli tarpeeseen

Perusturvaan tehtiin vuoden alusta merkittävät tasokorotukset. - Korotuksille oli hyvät perusteet. Perusturva oli ehtinyt jäädä aika tavalla jälkeen yleisestä tulotasosta, THL:n vähimmäisturvayksikön päällikkö Pasi Moisio toteaa.

Teksti MERJA MOILANEN

Työttömyyden peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin 100 eurolla kuukaudessa, ja yleisen asumistuen tulorajat nousivat korotusta vastaavasti.

Toimeentulotuen perusosaan tuli 6 prosentin tasokorotus. Yksinhuoltajille toimeentulotuen pe-rusosa maksetaan 10 prosentilla korotettuna.

- Korotukset parantavat ennen kaikkea työttömien ja yksinhuoltajien perus- ja vähimmäisturvan tasoa. Asumistuen ja toimeentulotuen korotukset leviävät kuitenkin paljon laajemmalle joukolle pienituloisia kotitalouksia, Moisio arvioi.

Hänen mukaansa perusturvan korotus oli tutkimusten mukaan perusteltua. THL:n Perusturvan arviointiraportti osoitti perusturvan ja toimeentulotuen tason jääneen merkittävästi jälkeen ylei-sestä tulotasosta viimeisen 20 vuoden aikana. Asumismenojen jälkeen joillakin talouksilla perus- ja vähimmäisturvasta käteen jäävät tulot ovat jopa reaalisesti laskeneet.

Erityisesti toimeentulotuen perusosa on jäänyt jälkeen, koska siihen ei ole tehty tasokorotusta 20 vuoteen.

Miksi perusturva oli jäänyt jälkeen?

- Perus- ja vähimmäisturva ovat jääneet jälkeen vähitellen ja ehkä huomaamattakin prosentin kaksi vuodessa. Tuskin missään on tehty päätöstä suunnitelmallisesti antaa perusturvan tason laskea suhteessa yleiseen tulotasoon, Moisio arvelee. Tosin perusturvan tason laskeminen suh-teessa pieniin palkkoihin on katsottu poistaneen kannustinloukkuja.

Indeksikorotukset pitävät huolen siitä, että inflaatio ei nakerra etuuksien ostovoimaa. Mutta in-deksisuojasta huolimatta tuloerot perusturvalla elävien ja työssä käyvien välillä kasvavat ilman säännöllisiä tasokorotuksia.

Joulukuussa 2010 tuli voimaan laki, jonka mukaan perusturvan riittävyys arvioidaan joka neljäs vuosi. Ensimmäinen arvio valmistui maaliskuussa 2011.

Moision toteaa, että pelkkä säännöllinen riittävyyden arviointi ei tietenkään estä perusturvan vajoamista, mutta ainakin se muistuttaa asiasta eikä vajoaminen voi tapahtua huomaamatta.

Asumismenot ajavat toimeentulotuelle

- Korotusten riittävyydestä voidaan olla monta mieltä. Mutta hyvää oli, että perusturvaa, asu-mistukea ja toimeentulotukea korotettiin kokonaisuutena, Moisio sanoo.

Perusturvan varassa olevat kotitaloudet saavat usein useampaa kuin yhtä etuutta. Tämän vuoksi vain yhden etuuden korottaminen johtaa usein toisen etuuden pienenemiseen. Esimerkiksi työ-markkinatukea saavista puolet saa asumistukea ja kolmannes toimeentulotukea.

Pelkkä toimeentulotuen korotus heikentäisi entisestään Kelan perusturvan ensisijaisuutta vii-mesijaiseen toimeentulotukeen nähden. Nyt perusturvan ja asumistuen korotukset säilyttävät perusturvan ensisijaisuutta toimeentulotukeen nähden.

Moisio toteaa, että ainakin suuremmissa kaupungeissa perusturvalla elävät joutuvat edelleen turvautumaan toimeentulotukeen. Kelan asumistuki ei riitä kattamaan asumismenoja edes kau-punkien omissa vuokra-asunnoissa, ja asumismenoja joudutaan paikkaamaan toimeentulotuella.

Hän toivoo, että asiaan tulee korjausta yleisen asumistuen kokonaisuudistuksessa, joka on tar-koitus tehdä vuonna 2015. Mistään täysin mahdottomasta tehtävästä ei ole kyse. Esimerkiksi takuueläkkeen ansiosta eläkeläisillä ei ole tarvetta toimeentulotukeen ainakaan pelkän perus-turvan matalan tason vuoksi.

- Asumistuen uudistuksessa tulisi katsoa tilannetta rohkeasti silmiin. Pitäisi hyväksyä nykyistä korkeampia vuokria ja suurempia alueellisia eroja. Vaarana tietenkin on, että asumistuen koro-tukset valuvat vuokriin. Mutta toisaalta, toimeentulotuessa korvataan jo nykyisin korkeampia ja alueelliselta vaihtelultaan suurempia asumismenoja kuin asumistuessa.