Ohita navigointi
thl.fi etusivulle

Arkisto

Terveyttä ilman kilostressiä

Painopuheet pitäisi lopettaa, ja ihmisiä pitäisi kannustaa kokonaisvaltaiseen terveyteen muilla keinoin kuin lihavuuden vaaroista vaahtoamalla, sanoo Katariina Kyrölä.

Teksti ANU MURTONIEMI

Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen laitoksen tutkijatohtori Katariina Kyrölä on tutkinut väitöskirjassaan, miten lihavuus näyttäytyy eri tiedotusvälineissä. Tulos ei ole yllättävä: lihavuus ilmentää uhkaa, sairautta, koomisuutta ja häpeää. Ainoastaan hoikka keho kelpaa.

Vaikka monet terveysalan tutkimukset puhuvat ylipainon riskeistä ja laihduttamisen hyödyistä suhteessa terveyteen, Kyrölän näkemys on toinen.

- Lihavuutta ei pidä olettaa itsestään selvästi ongelmaksi. Lihavuuteen ei kukaan suoraan kuole, hän sanoo.

Kyrölä ei kuitenkaan kiistä sitä, etteikö paino voisi olla yhteydessä terveysongelmiin. Mediassa kuitenkin ero pienen pyöreyden ja äärimmäisen lihavuuden välillä usein katoaa, ja jo lieväkin normikoosta poikkeaminen esitetään pakottavana syynä muuttua.

- Voisiko terveysongelmia hoitaa muutenkin kuin pudottamalla painoa? Ihminenhän voi syödä terveellisesti ja liikkua, vaikka painoon ei suoraan tuijotettaisikaan.

Lihavuuden hyväksyminen synnyttää vihapuheita

Kyrölän huolen aiheena on erityisesti laihduttamisen ja painonhallinnan kytkös syömishäiriöihin.

- On paljon ihmisiä, joita syöminen hallitsee. Siksi puhe pitäisi saada käännettyä painon sijasta rennompaan, eettiseen ja hyvää oloa tuottavaan syömiseen, hän sanoo.

Kyrölää huolestuttaa myös tulevaisuuden uhkakuvien lietsominen. Mediassa lihavuutta käsitellään paljon lasten kautta ja tuodaan esiin huoli tulevien sukupolvien ongelmista.

Kyrölä muistuttaakin, että lapset ovat kuitenkin terveempiä kuin koskaan.

- Ihmisiltä unohtuu helposti, että vielä vähän aikaa sitten Suomessakin kärsittiin aliravitsemuksesta ja puutostaudeista.

Toisaalta median luomat hoikkuusihanteet ovat synnyttäneet myös kapinaa, ja lihavuutta tuodaan esiin hyväksyttävänä ominaisuutena. Katukuvasta voi nykyään bongata monen kokoisia teinityttöjä tiukoissa legginsseissä. Vielä 15 vuotta sitten pullukalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kääriytyä mahdollisimman suuriin vaatteisiin piilottelemaan läskejään.

Kyrölän mukaan edellä mainittu rohkeus on lisääntynyt, mutta sillä on myös kääntöpuolensa.

- Tiukkiin vaatteisiin pukeutuneet ylipainoiset kohtaavat myös valtavaa vihaa. Mediassa heihin kohdistuu paljon halveksivaa puhetta ja kuvaustapoja.

Myös erikokoisten naisten yhdenvertaisuutta ja samanarvoisuutta korostavat XL-missikilpailut ovat Kyrölästä jossain määrin arveluttavia.

- Positiivista on tietysti ajatus siitä, että monenlaiset kehot voivat olla kauniita. On kuitenkin häiritsevää, että tässäkin naisten arviointi ja arvostus tapahtuu ennen kaikkea ulkonäön kautta.

Laihdutus on naisten hommaa

Kyrölän tutkimuksessa kävikin ilmi, että lihavuuden tuomat paineet ja laihdutus kohdistuvat erityisesti naisiin.

- Naisten lihavuus on erityisen ei-toivottavaa, ja lähtökohtana ovat ulkonäkö ja viehättävyys. Miesten painonpudotusta perustellaan ennemmin terveydellä esimerkiksi tosi-tv-ohjelmissa.

Fiktiivisissä ohjelmissa lihavat miehet ja naiset esitetään hyvin eri tavoin. Miehet voivat näyttäytyä lihavina perusjamppoina, kun taas lihava nainen saatetaan esittää koomisena hahmona, jolla on harhaisena esitetty käsitys itsestään ja omasta viehättävyydestään. Vastaavaa mieshahmoa mediassa ei esiinny.

Sanomalehdissä sukupuoli monesti häivytetään, ja lihavuus nousee esiin enemmän yhteiskunnallisena terveys- ja kustannusongelmana. Yksi kansanryhmä nousee lehdissäkin kuitenkin ylitse muiden: äidit.

- Huoli lihavuudesta liittyy yleensä lapsiin, raskaana oleviin ja äiteihin. Naiskeho on tässäkin valjastettu toisen hyvinvoinnin eteen, ja äitejä pidetään vastuullisina lastensa lihomisesta, Kyrölä kuvailee.

Laihdutuskilpailut lopetettava

- Lihavuus pitäisi hyväksyä osana ihmisten ruumiinkuvaa. Erityisesti naisten on lähes mahdoton hyväksyä itseään lihavana. Painon pudottaminen kuitenkin onnistuu hyvin harvoin, Kyrölä toteaa.

Ehdottomaan pannaan Kyrölä laittaisi Suurin Pudottaja -ohjelman kaltaiset laihdutuskilpailut, jotka tutkijan mukaan liikkuvat sairaalloisen laihdutuksen äärirajoilla.

- Ohjelmassa treenataan hyvin intensiivisesti ja painoa pudotetaan nopeasti. Tällaisen median ihannoiman pikkutarkan kehonhallinnan ja syömishäiriöiden välillä on vain veteen piirretty viiva.

Kirjoittaja on THL:n tiedottaja.

Kirjoitus perustuu THL:ssä 25.10.2011 järjestettyyn seminaariin Onko sukupuolella yhteyttä lihavuuteen?

Tulosta |

Julkaistu 2.12.2011, Päivitetty 2.12.2011

Sivu päivitetty 2.12.2011
© THL, 2009 | Tietoa sivustosta | Verkkotoimitus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - PL 30, 00271 Helsinki - Kartta- puhelin 020 610 6000, Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi