Tarttuvat
Suomi on
rokotusten huippumaa
Vuonna 2005 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut
kaikki lasten rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Tämä käy ilmi
THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Rokotuskattavuus oli noussut
edellisestä tutkimuksesta.
NINA STRÖMBERG
Vuonna 2005 suomalainen rokotusohjelma uudistui merkittävästi.
Siirryttiin uusien yhdistelmärokotteiden käyttöön ja
rokotusaikataulu yhtenäistettiin muiden Pohjoismaiden kanssa.
Samalla alle 2-vuotiaille annettavien rokotepistosten määrä väheni
entisestä kahdestatoista vain viiteen. Kansallisen rokotusohjelman
mukaisesti lapset saivat suojaa tuberkuloosia, kurkkumätää,
jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota, Hib-tauteja sekä
tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan.
Syksyllä 2007 pikkulasten rokotusohjelmaan liitettiin
kausi-influenssarokote, jota tarjotaan syksyisin 6-35 kuukauden
ikäisille lapsille. Sen kattavuutta, myös pikkulasten osalta,
seurataan eri menetelmällä, eikä sitä siksi käsitellä tässä.
Rokotuskattavuutta seurataan poimimalla 1000 lapsen
satunnaisotos väestörekisteristä joka toinen vuosi ja
tarkastelemalla heidän saamansa rokotukset. Uusimmat tulokset
kuvaavat vuonna 2005 syntyneiden lasten rokotuksia heidän
ensimmäisten elinvuosiensa aikana.
Neuvolakäynnit
ovat tärkeitä
Täydellisesti rokotetuiksi katsottiin lapset, jotka olivat
saaneet rokotuksensa suomalaisen rokotusohjelman mukaisesti ja myös
ne maahanmuuttajat, joiden rokotukset oli ohjeiden mukaisesti
täydennetty. Suomalaisen rokotusohjelman mukaan täydellisesti
rokotettu oli saanut yhden BCG:n, yhden MPR:n ja kaikki kolme
yhdistelmärokotteen komponenttia (DTP, polio ja Hib) kolme
kertaa.
Syitä puutteellisiin rokotuksiin pyrittiin selvittämään ja
ryhmittelemään terveydenhoitajille lähetetyn kyselykaavakkeen
avulla.
Kyselykaavake tarjosi rokottamattomuuden syyvaihtoehtoina
neuvolakäyntien puuttumisen, vanhempien esittämän toiveen saada
rokotukset poikkeavalla aikataululla, lapsen sairastelut,
ulkomaalaistaustan, aikaisemman rokotusreaktion tai muun syyn.
Puutteita
33 lapsella
Rokotustiedot saatiin 997 lapselta, joista puutteita
rokotuksissa oli 33 lapsella. Näistä kolmen lapsen vanhemmat
kielsivät kansallisen rokotusohjelman rokotukset, vaikka yksi
lapsista oli saanut vesirokkorokotteen lähipiirinsä
suojaamiseksi.
Rokotustiedot puuttuivat kolmelta lapselta. Näistä yhdellä oli
tietojenluovutuskielto ja kaksi muuta asuivat pääsääntöisesti
ulkomailla. Rokotuskattavuutta laskettaessa nämä lapset katsottiin
rokottamattomiksi, näin säilytettiin vertailtavuus aikaisempiin
tutkimuksiin.
Otoksen lapsista oli suomalaisia 974 (97,4 prosenttia) ja
ulkomaalaisia 25 (2,5 prosenttia). Edellisessä tutkimuksessa
ulkomaalaisten osuus oli suunnilleen sama (2,1 prosenttia).
Ulkomaalaiset edustivat tässä tutkimuksessa kymmentä eri
kansalaisuutta.
Rokotettuja
96,7 prosenttia
Täydellisesti rokotettuja oli siis 96,7 prosenttia. He ovat
saaneet kaikki yleisen rokotusohjelman suositellut rokoteannokset.
Yksittäisistä rokotteista BCG:n oli saanut 98,5 prosenttia ja MPR:n
98,5 prosenttia lapsista. Yhdistelmärokotteen komponenttien osalta
täydellisen DTP-sarjan oli saanut 99,3 prosenttia, poliosarjan 99,3
prosenttia ja Hib-sarjan 98,5 prosenttia lapsista.
BCG-rokotteesta ei ollut merkintää 17 lapsella. Näistä seitsemän
lasta oli maista, joissa BCG ei kuulu rokotusohjelmaan. Viiden
lapsen kohdalla puutteen syy oli vanhempien kieltäytyminen.
Kolmesta lapsesta ei tiedetä, oliko rokote annettu vai ei,
mahdollisen kirjaamispuutteen takia.
MPR-rokotteesta ei ollut merkintää 15 lapsella. Näistä kuuden
lapsen kohdalla syy oli vanhempien kieltäytyminen. Kahden lapsen
kohdalla vanhemmat halusivat siirtää MPR-rokotusta myöhemmäksi
allergian tai autismipelon takia. Kolmen lapsen kohdalla puutteen
syy on se, että neuvolakäyntejä on jäänyt tekemättä.
Vain kuudelta lapselta katsottiin puuttuvan koko kolmen DTP-,
Hib- ja poliorokotteen sarja. Yhdistelmärokotteessa mukana olevan
Hib-rokotekomponentin matalampaa kattavuutta selittävät lapset,
jotka ovat Venäjältä, Virosta, Kiinasta tai Thaimaasta. Näissä
maissa Hib-rokote ei ole kuulunut rokotusohjelmaan.
Yhdeltä lapselta, jolle aloitettiin viitosrokotesarja, puuttui
kolmas annos. Yksivuotisneuvolakäyntiä oli siirretty operaation
takia, ja annos oli jäänyt antamatta.
Rokotuskattavuus
on noussut
Tämä tutkimus kuvaa yleisesti lapsuusrokotuksien toteutumista
vuosina 2005-2008. Rokotusohjelman mukaisesti rokotettujen lasten
rokotuskattavuus oli noussut edellisestä tutkimuksesta. Tämä
kertonee paitsi siitä, että vanhempien luottamus rokotteisiin on
säilynyt erittäin hyvänä, myös siitä, miten yhdistelmärokotteisiin
siirtyminen edistää rokotuskattavuutta.
Aikaisemmin lapset saivat lähes jokaisella neuvolakäynnillään
jonkin rokotteen. Jos rokotus jäi väliin sairastelun tai
unohtumisen takia, niin se saattoi jäädä kokonaan antamatta, koska
seuraavalla käynnillä oli edessä jälleen uusi rokote. Uuteen
rokotusohjelmaan siirryttäessä neuvolakäyntien määrä pysyi
kutakuinkin ennallaan. Näin puuttuva annos on ollut käytännössä
helpompi käyntien yhteydessä huomata ja puute paikata. Lisäksi kun
suojaa saadaan kerralla, yhdellä annoksella useaa tautia vastaan,
niin yksittäisiä annoskomponentteja jää harvemmin puuttumaan.
Suositeltu rokotusohjelma on tällöin helpompi toteuttaa.
Yhdistelmärokotteista
eniten huolta
Yhdistelmärokotteisiin siirtyminen herätti jonkun verran
epävarmuutta ja kysymyksiä siitä, ovatko ne kenties liikaa lapsen
elimistölle. Tätä pyrittiin viestinnässä ottamaan huomioon ja
ilmeisesti tässä onnistuttiin, sillä kattavuuslukujen perusteella
voidaan päätellä, ettei rokotteita jätetty ottamatta siksi, että
siirryttiin uuteen yhdistelmävalmisteeseen. Kansallisen ohjelman
rokotuksista kieltäytyneiden osuus pysyi samana kuin viime
tutkimuksessa, ollen kolmen promillen luokkaa.
MPR-rokote on rokotusohjelman rokotteista se, jota on eniten
riepoteltu julkisuudessa erityisesti rokotusvastaisten liikkeiden
toimesta. Rokotetta on aiheetta liitetty autismiin.
Keski-Euroopassa ja erityisesti Isossa-Britanniassa
rokotuskattavuus on tämän kohun takia laskenut vaarallisen
matalalle, jonka seurauksena MPR-taudit ovat aiheuttaneet
epidemioita.
Suomessa MPR-rokotekattavuus on säilynyt erinomaisena. Yli
puolella niistä lapsista, joiden rokotus puuttui, suurimpana syynä
oli vanhempien kieltäytyminen tai toive siirtää kyseinen rokotus
myöhemmäksi. Suomeen on viime vuosina rokottamattomien
matkailijoiden tai ulkomaalaisten maahantulijoiden mukana tullut
yksittäisiä MPR-tautitapauksia. Maamme korkea MPR-kattavuus on
pitänyt huolen siitä, etteivät nämä taudit ole päässeet leviämään
epidemioiksi asti.
Kirjoittaja työskentelee terveydenhoitajana
THL:n Rokotusohjelmayksikössä.
Sivun
alkuun |